Suomalaisten vähäinen fyysinen aktiivisuus, runsas istuminen ja huono kunto aiheuttavat yhteiskunnalle joka vuosi 3,2–7,5 miljardin euron kustannukset. Asia ilmenee UKK-instituutin koordinoimasta uudesta selvityksestä.
Kustannuslaskelmissa on otettu huomioon muun muassa tuloverojen menetys, maksetut työttömyysturvaetuudet sekä terveyden- ja sosiaalihuollon ja syrjäytymisen kustannukset.
Terveydenhuollon suorat kustannukset vuosittain ovat noin 600 miljoonaa euroa. Näiden kustannusten on kuitenkin arvioitu kasvavan suomalaisten ikääntymisen ja sairastavuuden kasvun takia.
– Suomen terveydenhuollon suorien kustannusten on arvioitu kasvavan 29 prosenttia vuoteen 2030 ja 58 prosenttia vuoteen 2040 mennessä vuoden 2014 kustannuksiin verrattuna. Liikkumattomuuden yhteiskunnallisen säästöpotentiaalin voi sanoa siten olevan hyvin suuri, toteaa UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari.
Selvityksen mukaan tavoite eli 150 minuuttia reipasta liikuntaa viikossa, esimerkiksi reipasta kävelyä, ei ole ylivoimainen. Terveyden kannalta riittävä vähimmäismäärä liikunnalle vastaa vain paria prosenttia viikoittaisesta valveillaoloajasta. Liikunta auttaa myös torjumaan syrjäytyneisyyttä ja pitää tehokkaasti yllä iäkkäiden hyvää toimintakykyä.
Urheiluasioista vastaava ministeri Sampo Terho (sin.) toteaa tiedotteessa, että liikkumattomuuden kustannuksista tarvitaan lisää tietoja.
– Kaipaamme lisätietoa siitä, mihin on kannattavinta suunnata rajallisia yhteiskunnallisia resursseja. Esimerkiksi kansainvälinen tutkimus on osoittanut, että lasten ja nuorten ikäluokassa kouluun kohdistuvilla liikunnallisilla toimenpiteillä on hyvä kustannusvaikuttavuus.
