Suomalaislasten ja -nuorten into opiskella vieraita kieliä on hiipunut merkittävästi. Jos kehitys jatkuu samanlaisena, vastassa voivat pian olla vain englantia ja ruotsia osaavien suuret ikäluokat.
Vieraita kieliä luetaan niin perusopetuksessa kuin lukiossakin tuntuvasti vähemmän kuin parikymmentä vuotta sitten.
Kun vuosituhannen vaihteessa kaksi kolmesta lukiolaisesta luki vähintään kolmea vierasta kieltä, nykyisin puolet lukiolaisista opiskelee ainoastaan kahta pakollista kieltä.
Hiipunut kielten lukemisen into näkyy selvimmin perinteisesti suosittujen kielten, saksan ja ranskan, opiskelijamäärien pienenemisenä. Näiden kielten suosio oli huipussaan Suomen Euroopan unioniin liittymistä seuranneina vuosina, jolloin myös hieman aiemmin mahdolliseksi tullut vapaaehtoinen A2-kieli löi itsensä läpi.
Saksaa luki perusopetuksen puolella 1990-luvun loppuvuosina yli 70 000 oppilasta. Nyt saksan lukijoiden määrä on supistunut alle puoleen siitä.
Ylioppilaskirjoituksissa saksa on menettänyt viimeisten kymmenen vuoden aikana lähes kaksi kolmasosaa kirjoittajistaan. Ranskan kirjoittajien määrä on vähentynyt samassa ajassa alle puoleen entisestä.
Venäjää opiskellaan sekä perusopetuksessa että lukiossa nykyisin enemmän kuin ennen. Venäjän opiskelijamäärät eivät kuitenkaan kompensoi suuria pudotuksia perinteisesti suosituissa kielissä.
Pakollisuus vähentynyt
Samoihin aikoihin, jolloin kielten opiskelun suosio oli huipussaan, tehtiin myös sen vähenemiseen johtaneita päätöksiä. Perusopetuksen puolella kunnilta poistettiin velvollisuus tarjota muita kuin pakollisia kieliä. Lukiossa taas lyhyen kielen opiskelusta tehtiin vapaaehtoista.
Nykypäivänä moni myös ajattelee, että englannillakin pärjää.
- Se on kieli, jota ilman ei tule toimeen, ja sanotaankin, että se on nykyään kansalaistaito. Nämä eivät kuitenkaan ole joko–tai-asioita, vaan englannin rinnalla pitäisi olla muita kieliä, sanoo Opetushallituksen opetusneuvos Anu Halvari. Työelämän kielitaitotarpeista tehdyt selvitykset osoittavat toiseen suuntaan kuin kielten opiskelusta kertovat tilastot: tulevaisuuden työelämässä tarvitaan yhä useampien vieraiden kielten taitajia.
Suomen kieltenopettajien liiton puheenjohtaja Sanna Karppanen pelkää, että kielitaito jakaa suomalaiset pian kahteen kastiin.
- Kielitaidon liittämiselle yleissivistykseen on ehkä tapahtumassa jotain. Kielet antavat kuitenkin ajattelu- ja vuorovaikutustaitoja, jotka ovat tässä maailmassa vielä tärkeämpiä kuin ennen, koska kohtaamme jatkuvasti joka puolelta tulevia ihmisiä.