Suo­ma­lais­mep­pien vaikea löytää yh­teis­tä EU-vi­sio­ta

Minkälainen Euroopan unionin pitäisi tulevaisuudessa olla? Tätä mietitään tänä vuonna, koska brexit ja vaaliruuhka saavat EU-kansalaiset perimmäisten kysymysten äärelle.

Suomalaisten europarlamentaarikkojen kannat jakautuivat laajasti, kun STT kysyi heiltä arviota tulevaisuuden suunnasta.

Euroopan komissio esitteli muutama päivä sitten viisi erilaista skenaariota tulevaisuuden EU:ksi. Vaihtoehtoja olivat: 1. jatketaan entisellään, 2. laitetaan sisämarkkinat etusijalle, 3. annetaan toisten edetä nopeammin, 4. tehdään vähemmän, mutta tehokkaammin 5. tiivistetään integraatiota.

SDP:n mepit Liisa Jaakonsaari ja Miapetra Kumpula-Natri tiivistäisivät laajasti yhteistyötä kaikkien EU-maiden kesken. Kumpula-Natrin mielestä kaikkein huonoin vaihtoehto olisi, että maat keskittyisivät sisämarkkinoiden tiivistämiseen eli taloudelliseen hyötyyn.

- Se on vaihtoehdoista kaikkein huonoin, sillä jos EU:sta riisutaan politiikka, mennään vain markkinat ja raha edellä.

Jaakonsaari täydentää, että on olemassa tukku asioita, joita kannattaa tehdä kaikkien jäsenmaiden kesken. Veronkierron estäminen, maahanmuuton hallinta ja ilmastonmuutoksen torjuminen ovat näistä hänen mielestään esimerkkejä.

Keskustan Hannu Takkulan mielestä sisämarkkinoihin keskittyminen tarkoittaisi sen sijaan paluuta ”EU:n juurille”.

- EU:n pitäisi keskittyä sisämarkkinoiden toiminnasta huolehtimiseen, yhteiseen kauppapolitiikan vahvistamiseen sekä EU:n kehittämiseen arvoyhteisönä.

”Eritahtisuus realismia”

Nils Torvalds (r.), Sirpa Pietikäinen (kok.) ja Henna Virkkunen (kok.) pitävät realistisempana, että EU-maat hyväksyvät eritahtisen kehityksen. Tämä tarkoittaisi sitä, että halukkaat EU-maat voivat edetä muita nopeammin esimerkiksi puolustusyhteistyössä tai sopia tietojenvaihdosta terrorismin torjunnassa.

Eritahtisuus on jo todellisuutta, sillä kaikki EU-maat eivät kuulu euroon tai Schengeniin. Halukkaat maat voivat edetä myös pienemmissä uudistuksissa kuten on käymässä esimerkiksi syyttäjänviraston perustamisessa.

Pietikäinen pitää tärkeänä, että halukkaat voivat edetä, koska muutoin toiminta halvaantuu.

- Eri jäsenmaiden erilaiset intressit, sisäpolitiikan vaikeudet sekä poliittiset suhdanteet estävät kaikkia jäsenmaita liikkumasta samanaikaisesti.

Anneli Jäätteenmäki (kesk.), Merja Kyllönen (vas.) ja Petri Sarvamaa (kok.) keskittyisivät pienempään määrään asioita, kunhan asiat tehdään samalla tehokkaammin.

Sarvamaa perustelee tätä yhtenäisyydellä. Hänestä on parempi, että jäsenmaat etenevät samassa tahdissa, vaikka vain hitaasti.

- Erivauhtinen EU saattaisi ruokkia hajaannusta, mutta tärkeimpien yhteisten asioiden osoittaminen hitsaa yhteen.

Kukaan STT:n tavoittamasta kymmenestä mepistä ei kannattanut vaihtoehtoa, jossa EU jatkaisi kuten ennenkin.

Kantaa ei haluta sitoa

Suomalaismeppien mielestä Suomen ei kannata sitoa itseään yhteen tulevaisuuden skenaarioon, jota se ajaisi EU-pöydissä, vaan poimia osia eri malleista.

- Suomen kannattaa kuulua siihen maaryhmään, joka tekee enemmän yhdessä ja toteuttaa myös tehdyt päätökset, Virkkunen summaa.

Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.) ei halua valita yhtä skenaariota eikä sitä pitäisi hänestä tehdä hallituksenkaan.

- Suomen pitäisi pyrkiä edistämään kansallisia etuja nykyrakenteen sisällä varautuen silti siihen vaihtoehtoon, että EU hajoaa.