Suomen sijoitus kansainvälisessä lasten lukutaitotutkimuksessa (Pirls) on heikentynyt. Suomi sijoittui nyt viidenneksi, kun vuonna 2011 sijoitus oli toinen.
Tutkimukseen otti osaa 50 maata tai aluetta. Paras lukutaito oli Venäjällä ja Singaporessa.
– Suomalaislasten lukutaidon taso on säilynyt ennallaan, mutta muut maat ovat kirineet, ja siksi sijoituksemme on laskenut, sanoo tutkimuksen kansallinen koordinaattori Kaisa Leino Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitokselta.
Suomalaislasten lukutaidon kokonaispistemäärä on edelleen samaa luokkaa kuin viisi vuotta aiemmin. Erinomainen lukutaito oli vajaalla viidenneksellä eli 18 prosentilla oppilaista
Suomessa lukutaidon tasoa selittävät tällä hetkellä vahvimmin perheen tausta ja vanhempien asenne lukemiseen. Entistä useampi vanhempi ei pidä lukemisesta, mikä näkyy myös lapsissa.
– Lukemisesta pitävät vanhemmat lukevat lapsilleen. He tukevat lastensa kielen kehittymistä esimerkiksi leikkimällä kirjainpalikoilla, keskustelemalla yhdessä luetusta tekstistä ja viemällä lasta kirjastoon. Nämä toimet luovat pohjaa lapsen omalle lukutaidolle sekä asenteille lukemista kohtaan, Leino muistuttaa.
Kiinnostavat kirjat puuttuvat
Lukemisesta innostumista vaikeuttaa sekin, että opettajat eivät oppilaiden mukaan tarjoa kiinnostavaa luettavaa tai kannusta oppilaita kertomaan omia mielipiteitään tekstistä.
– Kirjastojen kanssa pitäisi tehdä entistä enemmän yhteistyötä, jotta oppilaat löytäisivät itseään kiinnostavaa lukemista, Leino vinkkaa.
Antoisan luettavan puute näkyy myös sitoutumisessa opetukseen: vain 39 prosenttia suomalaisoppilaista oli hyvin sitoutuneita.
Pirls-tutkimuksessa selvitetään neljännen luokan oppilaiden lukutaitoa. Tehtävät koostuivat painetuista teksteistä, eli mukana ei ollut verkkotekstejä. Lukutaidon arviointiin osallistui vajaat 5 000 oppilasta 151 koulusta. Lisäksi tietoa kerättiin erilaisilla kyselyillä.
Suomessa tutkimuksen toteutti Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitos yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.