Sauvakävely on liikuntaa, jonka suomalaiset kuvittelevat tuntevansa ja osaavansa. Usein he ovat kuitenkin väärässä.
– Suomalaisten käsitykset sauvakävelystä kaipaavat päivittämistä, sillä itse lajikin on kehittynyt. Sauvakävely on todella monipuolista ja kokonaisvaltaista liikuntaa, kunhan hallitsee tekniikan, liikunnanohjaaja Saara Virén sanoo.
Virén itse on harrastanut sauvakävelyä lajin parikymmenvuotisen historian ajan ja käyttänyt sitä paljon myös työssään. Nykyään hän työskentelee Santasportilla ja ohjaa muun muassa erilaisia kehonhallintatunteja kuten pilatesta ja spiraalistabilaatiota.
– Näillä lajeilla on sama tavoite ja keinotkin ovat osittain samat kuin sauvakävelyssä: niissä opetellaan tuntemaan omaa kehoa ja käyttämään sitä oikein, Virén sanoo.
Muualla paljon sporttisempi maine
Sauvakävelystä tuli Suomessa koko kansan laji 1990-luvun lopulla. Aluksi tekniikkaan ei kiinnitetty kovin paljon huomiota, mutta kun ihmiskehon biomekaniikkaan liittyvä tieto on lisääntynyt, myös sauvakävelyn tekniikkaa on uudistettu.
Nykyään puhutaankin modernista sauvakävelystä, jonka kehittäjinä tunnetaan etenkin suomalaispariskunta Tiina Arrankoski ja Tuomo Kettunen. He ovat vieneet lajia myös ulkomaille, muun muassa Italiaan, jossa se on hyvin suosittua. Siellä sauvakävelyllä on paljon sporttisempi maine kuin kotimaassaan Suomessa.
– Keski-Euroopassa on liikunnanohjaajia, jotka elättävät itsensä pelkällä sauvakävelyn ohjaamisella. Suomessa sellainen ei onnistu. Täällä ajatellaan, että kaikki osaavat sauvakävelyn luonnostaan.
Korjaa kehon ongelmia eikä lisää niitä
Kävelyn pitäisikin olla luonnollista ja yksinkertaista. Nykyihmiselle voi kuitenkin olla yllättävän haastavaa kävellä niin, ettei kävely kuormita kehoa väärällä tavalla. Monella on kehossaan esimerkiksi lihaskireyksiä, jotka vetävät luut väärään asentoon ja estävät luonnollisen liikkeen.
Modernissa sauvakävelyssä kehoa opetellaan käyttämään oikeaoppisesti, jolloin kävely korjaa kehon ongelmia eikä lisää niitä. Kestävyyskunnon lisäksi sauvakävelyllä voidaan siis parantaa myös kehonhallintaa sekä tuki- ja liikuntaelinten kuntoa.
Saara Virénin mielestä sauvakävely onkin kuin tehty nykyihmiselle, joka viettää aikaansa paljon sisällä istuen.
– Sauvakävelylenkillä liikutaan ulkona ja mielellään luonnossa, mikä on jo sinänsä palauttavaa ja rentouttavaa. Tätä kautta sauvakävely vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin kokonaisvaltaisesti.
Sama tekniikka sauvoilla tai ilman
Oikeaa kävelytekniikkaa kannattaa opetella, sillä tekniikka on sama, kävelipä sauvoilla tai ilman. Tekniikkaa voi opetella voi ihan itsekseenkin, sillä ohjeita löytyy kirjoista ja internetistä. Omaa kävelytapaansa voi tutkia vaikkapa pyytämällä kaveria videoimaan sitä.
Osallistuminen ohjatulle tunnille voi kuitenkin olla tehokkaampi keino perehtyä lajiin ja hyödyksi niillekin, joille tekniikka on periaatteessa tuttu. Virénin mukaan jo yhdestä ohjauskerrasta voi olla paljon hyötyä.
– Sieltä voi saada mukaan pieniä juttuja, jotka on helppo ottaa heti käyttöön kaikessa liikkumisessa. Kun niistä tulee osa jokapäivästä tekemistä, niillä onkin jo iso vaikutus kokonaisterveyteen.
Ohjatulla tunnilla saa myös opastusta siihen, miten sauvakävelylenkistä voi tehdä monipuolisen harjoituksen, joka sisältää muutakin kuin kävelyä. Ideaaliin harjoitukseen lähdetään alkulämmittelyn kautta ja harjoituksen mittaan käydään läpi kehon kaikki liikesuunnat erilaisten kiertojen ja taivutusten avulla.
– Moni miettii, mistä löytää aikaa liikunnalle. Sauvakävely on sikälikin hyvä laji, että siinä voi yhdistää monta tavoitetta samaan harjoitukseen.
Nosta sykettä mutta ota rennosti
1. Hanki sopivan pituiset sauvat.
Liian pitkät sauvat kuormittavat niska-hartiaseutua. Sopiva pituus löytyy kokeilemalla. Nyrkkisääntönä voi pitää, että pystyssä olevaa sauvaa kahvasta kiinni pidettäessä kyynärpää muodostaa 90 asteen kulman.
2. Sauvakävele vain pehmeällä alustalla.
Saara Virénin mielestä sauvakävelyä pitäisi harrastaa vain pehmeällä alustalla, joka ei aiheuta tärähdystä sauvan piikin osuessa maahan.
– Kun kävelee asfaltilla, sauvat kannattaa jättää kokonaan kotiin.
3. Nosta sykettä ylämäessä.
Sykkeen nostaminen ja kestävyyskunnon parantaminen kävelemällä on haastavaa, mutta sauvojen kanssa se onnistuu helpommin. Syke nousee, kun myös kädet työskentelevät ja sydän pumppaa verta itsensä yläpuolelle.
Saara Virén suosittelee kävelemistä mäkisessä maastossa, jossa harjoituksesta tulee intervallityyppinen: ylämäessä syke nousee väkisinkin, alamäessä ja tasamaalla voi ottaa rauhallisemmin. Rovaniemellä hyvä reitti on esimerkiksi kilpaviitosen latupohja Ounasvaaralla.
– Sauvakävelyssä pystyy etenemään aika miellyttävän tuntuisesti niin korkealla sykkeellä, että liikunta kohottaa kuntoa. Sen vuoksi sauvakävely sopii myös niille, jotka eivät ole tottuneita liikkujia.
4. Ota rennosti.
Liikuntaa ei aina tarvitse ajatella tehosuorituksena. Kevyehkö liikunta luonnossa voi palauttaa stressaavasta työstä paremmin kuin rankka treeni kuntosalilla.
– Usein ajatellaan, että pitää löytää joku oma liikuntalaji, jota treenaa tavoitteellisesti. Terveyden kannalta voi kuitenkin olla ihan riittävää, että tekee vähän kaikkea monipuolisesti.
