Sara Elfvengren muuttaa ensi viikolla Amsterdamiin. Hänen kanssaan samassa psykologian tutkinto-ohjelmassa aloittaa myös neljä muuta suomalaista. Lukukaudesta ensimmäistä tutkintoa suorittava EU-kansalainen maksaa noin 1000 euroa.
Vuonna 2017 kaikkiaan 8730 suomalaista sai Kelan myöntämää opintotukea ulkomailla suoritettavaan tutkintoon. Luku kasvoi edeltävästä vuodesta lähes tuhannella. Opintonsa ulkomailla aloittaneiden määrä kaksinkertaistui vuosien 2006 ja 2016 välillä.
Opiskelumaista suhteellista suosiotaan kasvattavat etenkin Viro ja Hollanti. Niitä suositumpia maita suomalaisopiskelijoiden keskuudessa ovat ainoastaan Ruotsi ja Britannia.
Psykologiliitto huomannut kasvaneen vetovoiman
Tämän vuoden keväällä psykologian aloituspaikasta kamppaili Suomessa 18,3 hakijaa. Vaikeampaa sisäänpääsy on vain taidealoille. Alan suosio saa nuoret hakeutumaan ulkomaille.
Psykologiliiton puheenjohtajan Annarilla Ahtolan mukaan liitossa on pantu merkille ulkomaisten tutkinto-ohjelmien kasvanut suosio.
Lääkäriliiton arvion mukaan Suomen työmarkkinoille tulee lähitulevaisuudessa vuosittain 100 ulkomailla valmistunutta suomalaislääkäriä. Psykologiliitto ei ole vielä tehnyt vastaavaa arviota.
–Ulkomailla opiskelevien määrä ei ole vielä niin suuri, että se horjuttaisi työmarkkinoiden tasapainoa. Tilanne voi kuitenkin muuttua nopeastikin, Ahtola sanoo.
Ahtolan mukaan psykologian aloituspaikkojen tämänhetkinen määrä on kipurajalla, minkä vuoksi Psykologiliitto vastustaa aloituspaikkojen lukumäärän kasvattamista Suomessa.
Suurin osa psykologeista työskentelee julkisella sektorilla, jonne syntyy uusia työpaikkoja hitaasti.
Ulkomainen tutkinto ei takaa ammattipätevyyttä Suomessa
Hollannissa opintonsa aloittava Elfvengren ei ole aikeissa jäädä ulkomaille.
–Kun valitsin opiskelumaata, eräs tärkeimmistä kriteereistäni oli, että saisin toimia ammatissa myös Suomessa, Elfvengren sanoo.
Suomessa psykologina voi työskennellä Valviran laillistama henkilö. Valvira on todennut, että pohjoismaiset tutkinnot vastaavat toisiaan. Jos henkilö on opiskellut jossakin muualla, Valvira vertaa hänen suorittamaansa koulutusta suomalaiseen koulutukseen.
Valvira ei anna arviota ennen kuin tutkinto on suoritettu, joten ulkomaille opintoihin hakeutuva ei voi saada täydellistä varmuutta siitä, saisiko hän ammattipätevyyden Suomessa.
Psykologiliiton puheenjohtajan Ahtolan mukaan ulkomailla opintoja harkitsevan kannattaa olla tarkkana, jos toiveissa on toimia psykologina kotimaassa.
–Eurooppalaisissa yliopistoissa on hyvin erilaisia koulutusohjelmia. Monien tutkintojen kliininen painotus ei ole riittävä siihen, että sen suorittanut henkilö voisi tehdä potilastyötä Suomessa, Ahtola sanoo.
Elfvengren varmisti ennen Amsterdamin yliopistoon hakemista, että siellä suoritetulla kandidaatintutkinnolla olisi mahdollista hakeutua Suomeen psykologian maisteriopintoihin. Ennen suomalaiseen yliopistoon hakemista tutkintoa tulee täydentää muutamalla kurssilla.
Uusmaalaiset ovat innokkaimpia
Suosituimmat maat suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa ovat Ruotsi, Britannia, Viro, Hollanti ja Yhdysvallat.
Ulkomailla tutkintoa suorittavien suomalaisten määrä on kasvanut vuosittain koko 2010-luvun ajan.
Eniten ulkomailla aloitetaan kaupallisen ja humanistisen alan opintoja, mutta voimakkaimmin kasvaa lääke- ja hoitotieteen opinnot aloittaneiden määrä.
Ulkomailla korkeakouluopinnot aloittaneiden joukossa on enemmän ruotsin- ja muunkielisiä kuin Suomessa opinnot aloittaneiden joukossa.
Ulkomaille lähtee opiskelemaan eniten Uudellamaalla asuvia henkilöitä. Vuonna 2014 ulkomailla opintonsa aloittaneista 58 prosenttia oli kotoisin Uudeltamaalta. Suomessa samana vuonna korkeakouluopinnot aloittaneista uusimaalaisia oli 31 prosenttia.
Lähde: CIMO, Kela