Rovaniemeläinen kerrostaloasunto näyttää ensisilmäyksellä tavalliselta, siististi sisustetulta suomalaiskodilta.
Lappilaista tunnelmaa olohuoneeseen tuo television yläpuolelta tilaa tarkkaileva poron kallo sarvineen. Jossain toisessa kodissa kookas kiinalainen taulu seinällä voisi herättää huomiota, muttei tällä kertaa. Lukeehan asunnon ovessakin Perkkiö ja Wu.
Keittiön puolella Jussi Perkkiö , 51, levittää kanelisokerisekoitusta pullataikinalle. Vaimo Yanjie Wu , 35, saa rauhassa lepäillä olohuoneen puolella, ihan vain Jenninä.
"Tulee leivottua aika paljon yllätyspullia viikonloppuisin ystävien perheille ja lapsille", Perkkiö naurahtaa työn äärestä.
Leipominen kuulostaa rauhalliselta vastapainolta Santa’s Hotels -hotelliketjun myyntijohtajan työlle, joka vie miestä ympäri maailman noin sata päivää vuodessa.
Viimeiset vuodet töitä on tehty yhä useammin kiinalaisten parissa. Lokakuussa Santa’s Hotels -ketjun yhteistyökumppani, kiinalainen Alitrip, ilmoitti tuovansa ensi vuonna Lappiin 50 000 kiinalaisturistia.
Syy-seuraussuhde suomalais-kiinalaisen avioliiton välillä näyttää selvällä. Onhan Perkkiö käynyt työasioissa Kiinassa kolmisenkymmentä kertaa, ensimmäisen kerran vuonna 2010.
"Kaikki luulevat, että olemme tavanneet Pekingissä, sillä Yanjie on sieltä kotoisin. Oikeasti olemme tavanneet Tinderissä", Perkkiö virnistää.
Tinder on Suomessakin suosittu deittisovellus, jossa muiden käyttäjien profiileiden kohdalla painetaan ruksia tai sydäntä. Jos kaksi henkilöä näyttää toisilleen vihreää valoa, voi keskustelun aloittaa.
"Avasin sovelluksen Helsingissä työmatkalta palatessa työkaverin suosittelemana. Ensimmäisenä vastaan tuli kaunis kiinalaisnainen Turusta. Muutaman sekunnin kuluttua sovellus ilmoitti osumasta. Puhuimme samana iltana jo puhelimessa", Perkkiö kertaa.
Kaikki alkoi toukokuussa 2014. Kesäkuussa Perkkiö matkusti Turkuun ensitreffeille. Ne kestivät viisi viikkoa. Sen jälkeen asiat ovat edenneet vauhdilla.
Juhannuksena pari saapui ensimmäistä kertaa Rovaniemelle. Kaksikko lähti Perkkiön johdattamana kävelylle Kirkkolammen ympäri. Ensikosketus miehen kotikaupunkiin ei ollut kuitenkaan toivotunlainen, keskiyön auringosta huolimatta.
"Ihmisiä ei ollut missään!", Wu parahtaa.
Ymmärrettävä reaktio Pekingissä kasvaneelta 35-vuotiaalta. Paitsi, että nyt vertailukohtana oli Kiinan pääkaupungin sijaan Turku, jossa Wu oli asunut jo vuosia ennen Rovaniemelle saapumista.
Wu muutti Suomeen ja Helsinkiin vuonna 2003, kun hän aloitti Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa kansainvälisen liiketalouden opinnot. Tutkinnon opiskelu tuhansien kilometrien päässä kotoa perheen ainoana lapsena ei ole mitenkään tavanomaista.
"Normaalisti lapset jäävät lähelle vanhempiaan, mutta äiti päästi minut Suomeen", Wu kertaa.
Pikkuhiljaa ajatus Suomeen jäämisestä kasvoi Wun sisällä. Muutama vuosi valmistumisen jälkeen kotipaikaksi vaihtui Turku.
"Kiinassa naisen tehtäväksi jää usein jäädä kotiin. Siksi naiset jäävät miehiä useammin opiskelumaihinsa, sillä heillä on enemmän mahdollisuuksia tasa-arvoisessa yhteiskunnassa, kuten Suomessa", Wu selventää.
"Täällä vasta tajusin ensimmäisen kerran kuka olen, ja että minulla saa olla omia mielipiteitä esimerkiksi politiikasta."
Wun muuttokuorma matkasi Rovaniemelle Perkkiön asuntoon tammikuussa 2015. Häät pidettiin jo samana talvena.
"Se sitoi meidät entistä lähemmäksi toisiamme, ja muisto seuraa meitä jatkossakin", Perkkiö sanoo.
Yli kymmenen Suomessa vietettyä vuotta ehtivät tasoittamaan ennakkoon suurimmat kulttuurierot parisuhteelle otollisesti. Kotonakin puhutaan suomea ja englantia sekaisin, tilanteesta riippuen.
Joitain töyssyjä kulttuurien fuusiosta kuitenkin vielä löytyy. Kulttuurien kohtaaminen näkyy parhaiten keittiön puolella, mutta ihan kaikkea Perkkiö ei saa vielä suustaan alas.
"Kanan jalat ja sian maha."
Ruuanlaittovastuu ei kuitenkaan ole kokonaan Yanjiella, vaikka kiinalaisesta keittiöstä löytyykin paljon molempia miellyttäviä vaihtoehtoja. Muutenkaan perheen esikoista odottava Wu ei ole jäänyt kotivaimoksi, vaan on työskennellyt jo vuoden ajan myyjänä Napapiirin Marimekko-myymälässä.
Kohta kuitenkin on aika pienelle hengähdystauolle työelämästä, sillä lapsen laskettu aika on helmikuussa. Lapsi on molemmille ensimmäinen, eikä Perkkiönkään tarvitse tulevaisuudessa leipoa yllätyspullia enää pelkästään ystävien jälkikasvulle.
"Viisikymppisenä isäksi tuleminen on lahja, jota en uskonut saavani kokea", Perkkiö toteaa.
Tammikuussa Rovaniemelle tulee myös anoppi Pekingistä useaksi kuukaudeksi. Silloin Perkkiön muutaman sadan sanan kiinan kielen sanavarasto joutuu koetukselle, sillä muuta yhteistä kieltä ei ole. Aiempina vuosina vierailu on sijoittunut kesälle, mutta nyt vauvan laskettu aika laittoi suunnitelmat uusiksi.
Sitä ennen on ehditty viettämään kuitenkin ensimmäistä yhteistä joulua Suomessa. Perkkiön viisi edellistä ovat menneet työasioissa Kiinassa, mutta nyt oli perinteisen suomalaisen kotijoulun vuoro.
Kiinalaisille joulu tarkoittaa enemmän shoppailua, ja isompi juhla onkin tänä vuonna tammikuun loppupuolelle osuva kiinalainen uusivuosi.
Vaikkei joulu olekaan Kiinan ykkösjuhlien joukossa, on Perkkiö nähnyt, kuinka tunnettu hahmo Joulupukki Kiinassa silti on.
"Esimerkiksi eräässä koulun oppikirjassa oli kuva, jossa kerrottiin joulupukin asuvan Suomessa. Luulen, että pukin suosio kommunistisessa Kiinassa liittyy siihen, ettei se ole samalla tavalla kaupallinen hahmo kuten vaikka Mikki Hiiri", Perkkiö miettii.
Vaikka Joulupukki ei käykään todennäköisesti vielä tänä jouluna Perkkiön ja Wun kodissa, on ymmärrettävää, että joulut vietetään pääosin suomalaisia perinteitä mukaillen.
"Tänne me kuitenkin pesää rakennamme."