pääkirjoitus: Kun­ta-alan työ­tais­te­lu on ve­ny­mäs­sä yli kesän, so­pu­jar­ru­na on so­li­daa­ri­suus­va­je

Helatorstai: Tänään vie­te­tään he­la­tors­tai­ta, jolloin "ruo­ho­kaan ei kasva" – mikä se oikein on ja mistä nimitys tulee?

Suo­ma­lai­nen sau­na­pe­rin­ne pääsi Unescon ai­neet­to­man kult­tuu­ri­pe­rin­nön luet­te­loon

Helsinki
Saunominen on ensimmäinen perinne, joka Suomesta on päässyt aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.
Saunominen on ensimmäinen perinne, joka Suomesta on päässyt aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.
Kuva: Satumaari Ventelä

Suomalainen saunaperinne on lisätty Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Päätöksen teki 24 maan edustajista koostuva hallitustenvälinen komitea Pariisissa torstaina.

– Saunominen on meille suomalaisille tärkeä ja rakas perinne, joka on siirtynyt sukupolvelta toiselle. Unescon nimitys on suuri kunnia, sanoo Ritva Ohmeroluoma Suomen Saunaseurasta tiedotteessa.

Osana Unescolle laadittua hakemusta saunayhteisö on määritellyt joukon suojelutoimenpiteitä, joilla saunaperinteen elinvoimaisuutta on tarkoitus tukea, Museovirasto kertoo.

Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan lähes 90 prosenttia suomalaisista saunoo kerran viikossa. Suomessa on noin 3,2 miljoonaa saunaa.

Saunominen on ensimmäinen perinne, joka Suomesta on päässyt aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Suomen seuraava kansallinen hakemus koskee kaustislaista viulunsoittoperinnettä, josta odotetaan päätöstä joulukuussa 2021.