Käynti Itkumuurilla kymmenen vuotta sitten oli päätöksen paikka suomalaiselle Eva Salutskijille.
Ikivanhasta temppelistä jäljelle jäänyt osa Jerusalemissa on juutalaisten pyhin paikka.
– Sanoin Jumalalle, että jos minun täytyy palata Israeliin, haluan tavata juutalaisen miehen, Salutskij, 40, muistelee puhelinhaastattelussa.
Nuorena Salutskij vastusti perimäänsä juutalaisuutta. Hän koki, ettei oikeasti saanut uskonnosta vastauksia kysymyksiinsä.
Ennen kuin Salutskij täytti 30 vuotta, hän oli asunut useita vuosia eri puolilla maailmaa: Uudessa-Seelannissa, Australiassa, Yhdysvalloissa, Costa Ricassa.
– Aina juutalaisina pyhinä etsin sitä tuttua ja muutenkin tapasin juutalaisia, Salutskij kertoo.
Pari päivää Itkumuurilla käynnin jälkeen Salutskij meni treffeille israelilaisen miehen kanssa. Puoli vuotta myöhemmin hän asui jo Israelissa ja jäi, vaikka miehen kanssa tuli ero.
– Syy, miksi jäin, oli yhteyteni juutalaisuuteen ja henkisyyteen.
Kaikki juutalaiset kansalaisia
Israel pitää periaatteessa kansalaisinaan kaikkia juutalaisia maailmassa. Saattaa riittää, jos yksi isovanhemmista on ollut juutalainen.
Niin sanottu palaaja voi saada paljon apua alussa. Esimerkiksi Salutskij pystyi jatkamaan antroposofian opintoja ilmaiseksi Israelissa, vaikka koulutus muuten onkin maksullista. Lisäksi hän sai rahallista tukea.
Vuosittain lähes 30 000 juutalaista muuttaa Israeliin. Määrä on ollut kasvussa 2010-luvulla.
EU:n juutalaisista lähes 40 prosenttia on viiden viimeisen vuoden aikana harkinnut muuttoa pois asuinmaastaan. Näin kävi ilmi Euroopan juutalaisille tehdyssä laajassa kyselytutkimuksessa viime vuonna.
Etenkin antisemitismi vaikuttaa muuttohaluihin.
Esimerkiksi Ranskassa lähes kaikki juutalaiset kokevat, että antisemitismi on suuri ongelma. Ranskassa asuu Euroopan suurin juutalaisyhteisö, noin 550 000 ihmistä.
Israelin hallitus alkoi varautua loppuvuonna, että Ranskasta voisi tulla lähitulevaisuudessa jopa kymmeniätuhansia uusia asukkaita. Asiasta kirjoittaa Times of Israel.
Juutalaisten häirintä ja syrjintä ovat lisääntyneet myös muun muassa Saksassa, Britanniassa ja Ruotsissa.
"Täällä on paljon mahdollisuuksia"
Israeliin 19-vuotiaana muuttanut espanjalainen Camila Lederman sanoo, että Espanjassa on antisemitismiä.
– Isä työskenteli vartijana ja joutui poistamaan antisemitistisiä graffiteja, Lederman kertoo puhelinhaastattelussa.
Salutskij ei itse kohdannut antisemitismiä Suomessa, mutta sanoo tietävänsä, että nykyään sitä on enemmän.
– Lapsuusvuosina Suomessa oli koko ajan vartijoita (synagogassa). Se tuntui niin luonnolliselta, Salutskij kertoo.
Ledermanilla, 24, on turvallinen olo Israelissa.
– Täällä tunnen sellaista turvallisuutta, jota Espanjassa ei ole. Barcelonassa voi joutua ryöstetyksi kaduilla, Lederman sanoo.
– En voi olla niin juutalainen Espanjassa kuin täällä.
Salutskij sanoo samaa.
– Täällä voin olla sellainen kuin olen.
Sekä Lederman että Salutskij asuivat lapsena useita vuosia Israelissa ja kävivät sen jälkeen juutalaista koulua kotimaissaan.
– Isäni sanoi, että kiität minua vielä, tämä on sinun henkilöllisyystodistuksesi (juutalainen koulu). Se on totta, nyt olen kiitollinen hänelle, Lederman sanoo.
"Täällä on paljon mahdollisuuksia"
Suuri osa Israeliin muuttavista on vastikään aikuistuneita nuoria Ledermanin tapaan.
– Olisin voinut jäädä Barcelonaan ja opiskella siellä. Tunsin kuitenkin, että minun piti tulla Israeliin. Nyt haluan jäädä tänne ja perustaa perheen, Lederman kertoo.
Nyt Lederman haluaa äitinsäkin muuttavan Israeliin.
Lederman ei ihmettele, miksi eurooppalaiset juutalaiset nuoret haluavat Israeliin.
– Täällä on paljon mahdollisuuksia. Ihmiset ovat vapaita tekemään, mitä haluavat.
Ledermanin edesmennyt isä oli kotoisin Argentiinasta ja äiti Brasiliasta. Perhe ei viettänyt juutalaisia juhlapyhiä, eikä ollut muutenkaan uskonnollinen.
Koska Lederman muutti maahan niin nuorena, hän joutui käymään kaksi vuotta kestäneen asepalveluksen.
Lederman palveli Etelä-Israelissa lentotukikohdassa, jossa hänen tehtäviinsä kuului muun muassa tukikohdan vartiointia.
Hän kutsuu kokemusta miellyttäväksi, vaikka vapaille pääsi harvoin ja palveluspaikasta oli useiden tuntien matka kotiin.
– Minulla on säilynyt useita ystäviä armeija-ajalta, kertoo Lederman.
Vaikeinta aikaa Israelissa oli heti armeijan jälkeen, jolloin hänen piti löytää asunto ja työpaikka Tel Avivista. Lederman on ollut töissä muun muassa lentokentällä, baarimikkona, puhelinmyyjänä ja hotellissa.
Haastava ja kallis maa
Eva Salutskij pitää Israelia haastavana maana asua. Yksi syy siihen on, että eläminen on kallista etenkin Tel Avivissa.
– Ihmisillä on paljon velkaa ja he elävät yli varojensa, Salutskij kertoo.
– Pitää tehdä paljon töitä. Minimipalkka on niin matala, ettei sillä voi oikeasti elää. Minullakin on ollut vaikeita aikoja, jolloin on pitänyt laskea viimeiset kolikot kuun lopussa.
Salutskij saa menemään tavallisena arkipäivänä ruuhkissa pari tuntia. Hänellä on oma yritys, jossa hän kirjoittaa ja kuvittaa terapeuttisia tarinoita sekä kehittää pelejä. Lisäksi hän työskentelee päiväkodissa.
Salutskij sanoo, että sopeutumisessa maahan on auttanut se, että israelilaiset haluavat auttaa.
– Toisaalta se kääntyy monesti siihen, että toiset tietää senkin, mikä itselle on parasta, Salutskij naurahtaa.
– Suomessa ihmiset antaa sinun olla, hyvällä ja pahalla.
Camila Ledermania auttoi alkuvuodet kibbutsilla asuva perhe, joka lähes adoptoi hänet.
Raketteja myös Tel Aviviin
Israel saa kansainvälisessä yhteisössä toistuvaa kritiikkiä muun muassa toimistaan palestiinalaisalueilla.
Lisäksi maalla on vihollismielisiä naapureita Lähi-idässä. Esimerkiksi maassa pelätään sotaa Iranin ja liittolaisjoukkojen kanssa.
– Israelin täytyy puolustaa itseään ja ihmisiä. Niin surullista kuin se onkin. Jos sota alkaa, se on pelottavaa. Mutta en aio muuttaa pois silloinkaan, Lederman sanoo.
Salutskij kertoo, että viimeisen kymmenen vuoden aikana raketteja on tullut Tel Aviviin asti.
– Jos on hyvä olo sisimmässään, ei pelkää sitä, mitä tulee ulkoa, Salutskij uskoo.
– Kirjoittamiini parantaviin tarinoihin yritän aina löytää jonkin toivon. Miten voin lisätä hyvää.