Pikajuoksija Markus Pöyhöstä ja keihäänheittäjä Harri Haataista kritisoitiin 2000-luvun alussa siitä, että he esiintyvät liikaa viihdejulkisuudessa ja sponsoritilaisuuksissa. Yleisurheiluniilojen mielestä lupaavien urheilijoiden tulokset kärsivät ja silloin ei edes tiedetty mitään sosiaalisesta mediasta.
Nykyajan huippuyleisurheilijat kuten näyttävät naispika-aiturit Nooralotta Neziri, AnnImari Korte ja Lotta Haralan jakavat aktiivisesti kuviaan ja tuntemuksiaan esimerkiksi Instagramissa ja Twitterissä.
Näkyvyys sosiaalisessa mediassa ja julkisuudessa pitää sponsorit tyytyväisenä, mutta vaikuttaako se häiritsevästi urheilusuorituksiin?
Suomen Urheiluliiton valmennusjohtaja Jorma Kemppainen sanoo, että SUL:llä ei ole tarkkaa ja tiukkaa ohjeistusta siitä, miten maajoukkueurheilijoiden on sosiaalisessa mediassa toimittava.
–Edustan vähän vanhempaa kaartia. Erilaisia elämän houkutuksia on nykyään enemmän kuin takavuosina, jolloin urheileminen oli helpompaa ja selkeämpää. Suosittelisin monelle urheilijalle somepaastoa. Kokonaisrasitus on pidettävä järkevällä tasolla.
Kemppaisen mielestä yritysyhteistyötä voi hyvin tehdä silloin kun urheilussa on menossa hiljaisempi harjoitusvaihe. Hänen mukaansa moni yleisurheilija on oppinut tekemään sosiaalisen median päivittämisen osana normaalia arkea.
–Jokaisen urheilu-uralle tulee silti huonompia hetkiä ja palaute on silloin aika raatelevaa. Somen haitat pitäisi minimoida mahdollisimman vähiin, Kemppainen painottaa.
Lotta Harala on brändännyt itsensä onnistuneesti
Pika-aitojen hallitseva Suomen mestari Lotta Harala sanoo Lännen Medialle, että urheilu on aina hänellä fokuksena.
–Minun on jatkuvasti kieltäydyttävä kaikesta ylimääräisestä. Mietin tarkasti mihin suostun, koska urheilu ei saa kärsiä. Some ei kuitenkaan rasita minua, koska puhelin on aina mukanani. Somepäivityksiä on helppo tehdä kotisohvalla, kun esimerkiksi huollan itseäni ja teen iltapalaa.
Haralan mukaan sponsoriyhteistyösopimuksissa on erikseen pykälä, että urheilija tuo sosiaalisessa mediassa esiin omaa elämäänsä ja tarinaansa. Samalla Harala nostaa esille yrityksiä, jotka tukevat häntä.
–Ei se vaivaa minua. Somepäivitykset ovat aina mieleisiä ja ne tulevat omasta tahdosta. Jos olen väsynyt enkä halua laittaa mitään someen, silloin en laita. Haluan kuitenkin pitää tärkeimmät yhteistyökumppanit tyytyväisenä.
Harala on tietoisesti miettinyt, miten firmat voisivat hyödyntää hänen persoonaansa. Brändin rakentaminen on onnistunut erinomaisesti ja toukokuussa tuli jättipotti, kun Puma julkisti pitkän yhteistyösopimuksen tamperelaisen pika-aiturin kanssa.
–Olen kertonut avoimesti elämästäni. Tämä on ollut minulle helppoa, koska olen perusluonteeltani avoin ja ulospäinsuuntautunut.
Harala on saanut suomalaiseksi yleisurheilijaksi harvinaisen hyvin sponsoreita. Hän tarvitsee kuitenkin lisää ammattimaista tukea ravinto- ja mentaalivalmennukseen.
"Suomalaiset nuoret eivät elä muutenkaan leveästi"
Suomen Urheiluliitto on paininut pahoissa talousvaikeuksissa, mutta se ei ole Kemppaisen mukaan koko totuus suomalaisesta yleisurheilusta.
Hän muistuttaa, että 35 yleisurheilijaa saa opetus- ja kulttuuriministeriön apurahaa, joka antaa isolle joukolle mahdollisuuden yrittää tosissaan kansainväliselle huipulle.
Nuorten yleisurheilijoiden taloustilanne on tukalampi. Kemppainen muistuttaa, että 18–20 -vuotiaat suomalaiset eivät elä muutenkaan kovin leveästi.
–Yleisurheilijoiden päivittäiseen arkeen tulevat kulut on maksettu aina monesta lähteestä. Siinä on mukana liiton lisäksi esimerkiksi seurat, urheilijoiden omat yhteistyökumppanit, vanhemmat ja isovanhemmat.