Lokakuussa selviää, aikooko maa- ja metsätalousministeriö jatkaa suden kannanhoidollista metsästystä, jota on kokeiltu kahtena viime talvena. Kuukauden kestävä jahti on ollut tammi–helmikuussa.
Jatko riippuu useasta asiasta. Ministeriö puntaroi kokeilun vaikutuksia ainakin susikannan elinvoimaisuuteen, suden salametsästykseen sekä alueellisiin ristiriitoihin.
Viime talven sudenpyynnin erityispiirre oli se, että siinä kuoli kaikkiaan kahdeksan alfanaarasta, vaikka suosituksen mukaan metsästys piti kohdistaa nuoriin yksilöihin.
Laumaa johtavaa alfapari, ja vain se lisääntyy. Kuollut alfanaaras voi kuitenkin korvautua toisella, mutta lauma voi myös hajota.
Kaadettujen alfaurosten määrän varmistamiseksi hammasnäytteitä lähetettiin tutkittavaksi Yhdysvaltoihin, josta ne ovat tulleet hiljattain. Luonnonvarakeskuksen Luken tutkijoiden onkin vielä selvitettävä, mitä vaikutuksia alfayksilöiden kuolemilla on ollut susikannan elinvoimaisuuteen.
Viime talvena 46 lupaa, joilla 43 sutta saaliiksi
Kannanhoidollisen sudenmetsästyksen kokeilu aloitettiin, kun tiukasta suojelusta huolimatta susimäärä laski. Määrä oli alimmillaan vuonna 2013. Samalla asenteet sutta kohtaan kovenivat monin paikoin.
Kannanhoidollisessa metsästyksessä ministeriö säätää asetuksen suurimmasta sallitusta saalismäärästä. Sen jälkeen Suomen riistakeskus myöntää poikkeusluvat alueittain. Ensimmäisenä talvena se myönsi 24 ja toisena 46 lupaa. Susia metsästettiin näillä poikkeusluvilla ensimmäisenä talvena 17 ja toisena 43.
Metsästäjäliitto otti viime viikolla kantaa asiaan: se haluaa lisää lupia ja erityisesti sinne, missä on susia tiheästi.
Susia kaadetaan myös niin sanotuilla vahinkoperusteisilla luvilla ja poliisin määräyksellä. Viime talvena suurin osa vahinkoperusteisista luvista käytettiin poronhoitoalueella.
Luke arvioi helmikuun lopussa susien määräksi 200–235. Sen mukaan merkittävää muutosta susien ja susilaumojen määrässä ei ollut tammikuuhun 2015 verrattuna eli kannanhoidollisen metsästyskokeilua edeltävään tilanteeseen nähden.