Presidentti Alexander Stubb sanoo, että ydinenergialakiin esitetyillä muutoksilla Suomi tulisi asiassa samalle linjalle Pohjoismaiden kanssa.
Stubb kommentoi asiaa suomalaismedialle valtiovierailullaan Intiassa.
Oppositiopuolue SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman on aiemmin sanonut, että esitys irrottaisi Suomen Pohjoismaiden pitkän linjan ydinasepolitiikasta.
– Lainsäädäntömuutoksessa ei ole kyse siitä, että Suomea kohtaan olisi mitään akuuttia tai yhtäkkistä turvallisuusuhkaa, Stubb sanoo.
– Korostan, että lainsäädäntömuutoksessa ei ole kyse siitä, että Suomeen tulisi ydinaseita. Suomi ei halua ydinaseiden sijoittamista alueelleen eikä sellaista ole Natossa suunnitteilla. Suomesta ei tule ydinasevaltio.
Esitetyn lakimuutoksen mukaan ydinräjähteiden tuominen Suomeen ja niiden kuljettaminen Suomen kautta olisi mahdollista, mikäli se liittyisi Suomen sotilaalliseen puolustamiseen, sotilasliitto Naton yhteiseen puolustukseen tai puolustusyhteistyöhön. Muutoksia esitetään Suomen ydinenergia- ja rikoslakiin.
Stubb: Esitystä käsitelty pitkään
Oppositiossa on myös arvosteltu sitä, että esitystä ei ollut käsitelty laajasti parlamentaarisessa yhteistyössä. Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan ydinaserajoituksia purkavaa esitystä ei käsitelty etukäteen parlamentaarisesti asian herkkyyden takia.
Presidentti Stubb sanoo, että hänen ymmärryksensä mukaan esitystä on käsitelty pitkään ja sitä on käsitelty tp-utvassa eli presidentin ja ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan yhteiskokouksessa. Kysyttäessä presidentti ei kertonut, milloin asiaa on käsitelty ensimmäisen kerran tp-utvassa. Hän vastasi kokousten olevan salaisia.
Presidentti näkee, että on Suomen etu, että Suomella ei ole lainsäädännöllisiä esteitä liittyen sotilasliitto Naton puolustukseen ja pelotteeseen. Stubb listasi, että nämä perustuvat käytännössä kolmeen pilariin: konventionaalisiin joukkoihin, ohjuksiin ja ydinaseisiin.
– Toivon, että lopputulos on sellainen, että meillä ei ole minkäännäköisiä rajoitteita meidän ydinasesuunnitteluun.
Hän toivoi uudistukselle mahdollisimman laajaa yhteisymmärrystä opposition ja hallituksen välillä.
