Matkailu: Vaa­ral­li­siin paik­koi­hin py­sä­köi­dyt tu­ris­ti­bus­sit ja vuok­ra-au­tot kuu­men­ta­vat tun­tei­ta Ro­va­nie­mel­lä, poliisi vetoaa kul­jet­ta­jien vas­tuu­seen

Onnettomuudet: SVT: Kii­ru­nas­sa et­si­tään ka­don­nut­ta kelk­kai­li­jaa

lumivyöry: NRK: Nuori nor­ja­lais­mies kuoli lu­mi­vyö­rys­sä Nor­jas­sa

Mainos: Lapin Kansa Digi 13,90 €/kk – tilaa tästä

Sreb­re­ni­can jouk­ko­mur­haa muis­tel­tiin mal­til­li­ses­ti: yh­dek­sän tun­nis­tet­tua uhria pää­si­vät haudan lepoon

Srebrenican joukkomurhan vuosipäivää vietettiin tänä vuonna koronan takia poikkeuksellisen pienellä joukolla. 25 vuotta sitten arviolta 8 000 miestä ja poikaa menehtyi serbijoukkojen hyökkäyksessä. Haavat eivät ehdi umpeutua, sillä uhreja löydetään ja tunnistetaan vielä tänä päivänäkin.


YK:n alla toiminut entisen Jugoslavian kansainvälinen rikostuomioistuin (ICTY) on määritellyt Srebrenican tapahtumat kansanmurhaksi. Muistotilaisuuden hautajaisissa surtiin lauantaina Srebrenican hautausmaalla, Bosnia ja Hertsegovinassa.
YK:n alla toiminut entisen Jugoslavian kansainvälinen rikostuomioistuin (ICTY) on määritellyt Srebrenican tapahtumat kansanmurhaksi. Muistotilaisuuden hautajaisissa surtiin lauantaina Srebrenican hautausmaalla, Bosnia ja Hertsegovinassa.
Kuva: FEHIM DEMIR

Srebrenican joukkomurhasta tuli kuluneeksi 25 vuotta lauantaina.

Bosnian serbijoukot murhasivat Srebrenicassa noin 8 000 bosniakkimiestä ja -poikaa. Pääosa bosniakeista on muslimeita.

Joukkomurhaa muisteltiin vuosipäivänä 11. heinäkuuta. Koronaviruksen takia muistojuhlaan saapui vain muutamia tuhansia ihmisiä, kun normaalisti paikalla olisi ollut kymmeniätuhansia. Järjestäjät olivat kieltäneet järjestäytyneet vierailut.

Maailman johtajat puhuivat tilaisuudessa videolinkin kautta.

Lauantaina Srebrenican lähellä sijaitsevassa Bratunacin kaupungissa kansalaisjärjestö ”Itäinen vaihtoehto” järjesti tapahtuman, jossa kunnioitettiin Srebrenican vapautuspäivää.

– Luottamusta ei voi olla niin kauan, kun todistamme hyökkäyksiä totuutta vastaan, kansanmurhan kieltämistä sekä teloittajien ihannointia ja ylistämistä, kommentoi Bosnia ja Hertsegovinan presidenttineuvoston bosniakkeja edustava Šefik Džaferović tilaisuudessa lauantaina.

Srebrenican piiritys johti nälkiintymiseen ja joukkomurhaan

Srebrenican kaupungin veriset tapahtumat alkoivat jo ennen 1995 heinäkuuta, jolloin serbijoukot valloittivat kaupungin osana Bosnian sotaa.

Serbijoukot olivat kaapanneet Srebrenican jo 1992, mutta Bosnian armeija sai kaupungin takaisin haltuunsa. Serbijoukot jäivät kuitenkin piirittämään kaupunkia.

YK:n turvallisuusneuvosto ilmoitti huhtikuussa 1993, että alue on turvallinen eikä siellä ei tapahdu aseellisia konflikteja. Kaupunkiin saapui sotaa paenneita bosnialaisia muslimeita turvaan.

Pieni joukko hollantilaisia sotilaita lähetettiin alueelle rauhanturvaajiksi. Levottomuudet ja piiritys kuitenkin jatkuivat ja ruoka ja muut tarvikkeet alkoivat loppua kaupungista. Monet näkivät nälkää.

Heinäkuun alussa Bosnian serbijoukot hyökkäsivät vakavissaan Srebrenicaan. YK:n joukot vetäytyivät ja Nato kutsuttiin paikalle. Naton ilmaiskut eivät kuitenkaan pysäyttäneet serbijoukkojen etenemistä.

Lopulta joukot pääsivät kaupunkiin 11. heinäkuuta.

Kaupungeissa olleita muslimeita yritettiin evakuoida bussien avulla, mutta kaikki eivät päässeet karkuun. Serbijoukot valitsivat joukosta poikia ja miehiä, jotka he tappoivat ja heittivät joukkohautoihin.

Bosnian presidenttineuvoston jäsen kunnioitti yhdeksän juuri tunnistetun Srebrenican joukkomurhan uhrin muistoa torstaina Srebrenican kaupungissa, Bosnia ja Hertsegovinassa.
Bosnian presidenttineuvoston jäsen kunnioitti yhdeksän juuri tunnistetun Srebrenican joukkomurhan uhrin muistoa torstaina Srebrenican kaupungissa, Bosnia ja Hertsegovinassa.

Serbian hallinto ei ole pessyt käsiään kokonaan verestä

Serbia on pyytänyt anteeksi hirmutekoa, mutta ei ole myöntänyt sen olevan kansanmurha.

Aihe on vieläkin herkkä molemmin puolin. Serbian puolella yhteydet vanhaan hallintoon eivät ole vieläkään katkenneet.

Serbian nykyinen presidentti Aleksandar Vučić toimi Jugoslavian liittotasavallan Serbian osaa 1989–1997 ja koko Jugoslaviaa 1997–2000 johtaneen Slobodan Miloševićin viestintäministerinä.

Miloševićin on uskottu olleen mukana sodan käynnistämisessä vahvistaakseen valtaansa. Vučić taas päätti viestintäministerinä muun muassa toimista, joilla rajoitettiin toimittajien sananvapautta.

Vučić vieraili pääministerinä vuonna 2015 Srebrenicassa ja osallistui joukkomurhan muistotilaisuuteen. Hän joutui pakenemaan paikalta, sillä ihmiset heittivät kiviä ja pulloja häntä päin.

Vučić palasi myöhemmin paikalle. Hän kommentoi vuonna 2015 toivovansa, että serbien ja muslimien välit parantuisivat.

Välien parantumisen sijaan on saatettu mennä toiseen suuntaan. Al Jazeera-kanava uutisoi 2019 syyskuussa, että islamofobinen kieli on lisääntynyt serbialaisten ja kroatialaiset poliitikkojen keskuudessa.

Bosnian sota edelsi Jugoslavian hajoamista

Bosnian sota käytiin ortodoksisten serbien, katolilaisten kroaattien ja islaminuskoisten bosniakkien välillä.

Sota alkoi 29. helmikuuta 1992 kansanmielisten serbien hyökkäyksenä. Serbit oli suututtanut se, että kroaattien ja Bosnian muslimien johtama Bosnia ja Hertsegovina ilmoitti itsenäistyvänsä Jugoslaviasta. Bosnian sota, yhdessä muiden Balkanin alueella 90-luvulla käytyjen sotien kanssa, johti Jugoslavian hajoamiseen.

Bosnian 1992–1995 käyty sota loppui Daytonin rauhansopimukseen.

Bosnian sodan seurauksena vielä arviolta 1000 ihmistä on kateissa. Srebrenican kansanmurhan uhreja joukkohaudassa, syyskuussa 1996.
Bosnian sodan seurauksena vielä arviolta 1000 ihmistä on kateissa. Srebrenican kansanmurhan uhreja joukkohaudassa, syyskuussa 1996.

Ruumita tunnistetaan edelleen

Joka vuosi tunnistetaan ja löydetään lisää Srebrenican joukkomurhan uhreja.

Tänä vuonna surevat perheet seisoivat muistotilaisuudessa juuri tunnistetun yhdeksän arkussa makaavan ruumiin vieressä.

Ruumiit haudataan muiden tunnistettujen uhrien viereen Srebrenican kukan muotoiselle valkoisten kivien peittämälle hautausmaalle.

Hautausmaalla lepää 6 643 tunnistettua joukkomurhan uhria.

Osa uhreista haudataan, vaikkei kaikkia osia olisikaan vielä löydetty.

– Olimme tietoisia siitä, että niitä ei voida saada kokonaan kasaan 25 vuoden jälkeen, ainakin meillä on joitain. En halunnut enää viivytellä, Ifeta Hasanovic kertoo muistotilaisuudessa Reutersille päätöksestään haudata vain osa miehensä ruumiista.

Joukkomurhasta selvinnyt Ramiz Nukic lupasi itselleen 25 vuotta sitten, että hän etsii loput kansanmurhassa kuolleet, kertoo Reuters.

Uhrien etsimisen lisäksi Nukic on onnistunut löytämään henkilökohtaisia tavaroita ja jäänteitä, jotka ovat auttaneet 300 joukkomurhassa kuolleen tunnistamisessa.

Nukic luovuttaa löydöksensä instituuttiin, jossa verrataan ihmisten jäänteitä sukulaisten antamiin dna-näytteisiin, jotta kadonnut henkilö voidaan tunnistaa.

– Noin 130 miestä, jotka tapettiin täällä, on vielä kateissa. En aio luovuttaa etsintöjä, ennen kuin jokainen heistä on löytynyt.

Fakta

Srebrenican joukkomurha

Srebrenican joukkomurha alkoi 6. heinäkuuta 1993, jolloin serbijoukot hyökkäsivät nykyisen Bosnia ja Hertsegovinan itäosassa sijaitsevaan Srebrenican kaupunkiin.

Hyökkäys jatkui noin viisi päivää, kunnes joukot pääsivät kaupunkiin 11. heinäkuuta.

Serbijoukot murhasivat poikia ja miehiä sekä raiskasivat naisia.

Kaupunkiin määrätyt YK:n hollantilaiset rauhanturvaajat eivät suojelleet bosniakkeja. Hollannin on syytetty olevan osaltaan vastuussa 350 Bosnian muslimin kuolemasta.

Srebrenican joukkomurha oli osa Bosnian sotaa. Suurin osa sodassa kuolleista oli Bosnian muslimeita.

Bosnian sota on osa 90-luvulla käytyjä Jugoslavian hajoamissotia. Niissä kuoli yhteensä yli 100 000 ihmistä.