Ilmaiskut ovat moukaroineet Syyrian Itä-Ghoutaa rajusti kuluneella viikolla, kun Syyrian hallinnon joukot aloittivat kapinallisten hallussa olevan alueen tulituksen sunnuntaina.
Arviolta yli 400 siviiliä on viime päivinä saanut surmansa. Kuolonuhrien joukossa on myös lapsia. YK:n pääsihteeri Antonio Guterres on kuvaillut alueen siviilien oloja helvetiksi maan päällä.
Suomen Punaisen Ristin avustustyöntekijä, viestinnän asiantuntija Päivi Hurttia on työskennellyt Syyriassa lähes vuoden. Hurttia asuu maan pääkaupungissa Damaskoksessa, ja hänen asunnoltaan on noin viisi kilometriä Itä-Ghoutan rajalle.
Hurttia kertoo kranaatteja lentävän päivittäin useita kertoja myös Damaskokseen.
– Kranaatti on esimerkiksi osunut vajaan kilometrin päässä kodistani sijaitsevaan siltaan, siinä kuoli ihmisiä. Kerran kuuntelin kuusi tuntia sellaista pommitusta, että ikkunat ja seinät jytisivät. Välillä kuuluu kauempaa kumua, se vaihtelee sen mukaan, millaista aseistusta käytetään. Talo kyllä tärisee, jos tehdään ohjusisku.
Siviilit eivät pääse ulos saarretusta Itä-Ghoutasta, eivätkä avustusjärjestöt saa kuljetettua alueelle avustustarvikkeita. Ihmisillä on puutetta muun muassa ruuasta, suojasta, lääkkeistä ja terveydenhuollosta. Monet Itä-Ghoutan sairaaloista ovat tuhoutuneet iskuissa.
Hurttian mukaan Syyrian Punainen Puolikuu on saanut tänä vuonna yhden avustuskuljetuksen Itä-Ghoutaan, jossa asuu noin 400 000 ihmistä.
– Yksi avustuskuljetus, jossa oli avustustarvikkeita 1 440 perheelle. Toki kaikki pienikin on hyvä, mutta lisää tarvitaan kipeästi.
Hurttian mukaan avustuskuljetuksia ei voida viedä, koska konfliktin osapuolet eivät ole antaneet turvatakuita avustustyöntekijöille tai kuljetuksia vastaanottaville siviileille.
Epätietoisuus ja pelko aiheuttavat stressiä
Hurttian mukaan lähes päivittäiset iskut ja taistelut alkoivat Itä-Ghoutassa jo marraskuussa. Syyrian hallinnon joukot ovat piirittäneet aluetta vuodesta 2013.
– Viiden viimeisen päivän aikana tilanne on pahentunut entisestään, iskut ovat kovempia ja niitä on tosi paljon enemmän. On vaikeaa keksiä, miten kuvailisi tilannetta, jossa ihmisillä on kuukausitolkulla pulaa perustarvikkeista, suojasta sekä terveyspalveluista, ja sitten siihen päälle lisätään pommitus. Järkyttävää.
Syyrian seitsemän vuotta kestänyt sota on vienyt suuren osan monen lapsuudesta tai nuoruudesta.
– Minulla on monia alle 30-vuotiaita työkavereita Punaisessa Puolikuussa. Heistä osa on ollut 21-vuotiaita, kun sota alkoi. Koko nuoruutesi on mennyt siinä, kaikki mitä olisit voinut olla, mitä halusit opiskella, tehdä työksesi tai matkustella, Hurttia sanoo.
Hurttia kuvailee sotatilanteessa elämistä stressaavaksi.
– Psykososiaalisen tuen ja mielenterveystuen tarve tulee olemaan Syyriassa valtaisa. Jatkuvassa pelossa eläminen aiheuttaa stressiä, kuten myös menetykset ja epätietoisuus.
– Tunnen itsekin stressiä, ja olen ollut täällä melko vähän aikaa. En ole mikään cowboy, mutten myöskään säikähdä ihan vähästä.
Hurttia muistuttaa myös aineellisen avun tarpeesta, johon tarvitaan kansainvälisen yhteisön apua.
– Vaikka tämä sota loppuisi tänään, tarvitaan sen lisäksi valtavasti aineellista apua. Täytyy rakentaa koteja, kouluja ja sairaaloita. Tarjota ruokaa, vettä ja uusia elinkeinoja ihmisille, jotta he voivat tienata oman leipänsä.
YK:n päätöstä odotetaan
Hurttia odottaa YK:n turvallisuusneuvoston äänestyksen päätöstä. Neuvoston oli tarkoitus äänestää 30 päivän tulitauosta Syyriaan jo eilen. Äänestystä lykättiin alkuperäisestä aikataulusta, kun Syyrian hallinnon liittolaista Venäjää on taivuteltu tulitauon kannalle.
– Tulitauko kuulostaisi todella hyvältä. Silloin voisimme ehkä saada vietyä avustuskuljetuksia. En tiedä, voisimmeko jopa evakuoida ihmisiä turvaan. Ihmiset ovat uskomattoman toiveikkaita, että rauha saataisiin aikaan. Mutta voin kuvitella, että Itä-Ghoutassa ihmisten toiveikkuus alkaa olla vähissä.
Vuosi sitten Hurttia oli työnsä kautta paljon tekemisissä Syyrian Aleppon saartotilanteen edistymisen kanssa. Siksi hän halusi lähteä paikan päälle ja auttaa mahdollisesti vielä enemmän.
– En lähtisi täältä pois, jos keikka ei päättyisi. Tämä on kaunis maa, ja täällä on ihania ihmisiä. Toivon, että ihmiset pääsisivät käymään täällä, kun rauha saadaan aikaiseksi.