Jatkuva odottaminen painaa vastaanottokeskusten asukkaita – tuhannet ovat valittaneet kielteisestä turvapaikkapäätöksestä ja odottavat hallinto-oikeuden päätöstä asiasta.
Samaan aikaan kaikki toissa vuonna saapuneet turvapaikanhakijat eivät ole saaneet vielä ensimmäistäkään turvapaikkapäätöstä. Maahanmuuttoviraston (Migri) tavoitteena on antaa lopuillekin vuonna 2015 tulleille päätös lokakuun aikana.
Migrin vastaanottoyksikön johtaja Pekka Nuutisen mukaan vastaanottokeskuksissa on noin 850 myönteisen turvapaikkapäätöksen saanutta, jotka odottavat kuntasiirtoa.
– Keskuksista lähdetään kuntaan noin kahden tai kolmen kuukauden sisällä, liikettä on koko ajan. Kuntapaikkoja on nyt, mutta joskus ne ovat sellaisissa paikoissa, joihin ihmiset eivät ehkä hakeutuisi.
Suomen Punainen Risti (SPR) vastaanottotoiminnan asiantuntija Hanna-Leena Tikkanen kritisoi kuntapaikkojen pitkiä jonoja. SPR tuottaa palvelut 28 vastaanottokeskukseen.
– Odotusaika oli viime vuonna 102 vuorokautta, meidän näkökulmasta se on liian pitkä aika. Joko niitä kuntapaikkoja ei ole, tai ne eivät vastaa tarpeeseen. Yksin tulleelle henkilölle voi olla tarjolla perhepaikka, eli se ei sovi oleskeluluvan saaneen profiiliin.
Valmiusvaraa tarvitaan
Migri ryhtyi vähentämään vastaanottokeskuksia rankalla kädellä viime vuonna, kun turvapaikanhakijoiden määrät laskivat. Vähennyksiä on kuitenkin ryhdytty jarruttamaan.
Esimerkiksi Hangon ja Mikkelin vastaanottokeskusten lakkautusta viivytettiin ensin tämän vuoden loppuun, mutta tuoreimman päätöksen mukaan ne jatkavatkin toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella.
– Teimme kovaa etupainotteista saneerausta, mutta asiakasmäärät eivät olekaan vähentyneet siinä tahdissa kuin oletimme. Vastaanottokeskusten käyttöaste oli vähän aikaa 97 prosenttia. Meillä pitäisi olla myös valmiusvaraa, jos alkaa tapahtua, ettemme ole heti käpälät pystyssä, Nuutinen sanoo.
Lisäksi Raaseporiin avautuu lokakuussa uusi vastaanottokeskus.
Nuutisen ja Tikkasen mukaan ensimmäistä kertaa valtaosa keskuksissa olevista on samassa vaiheessa turvapaikkaprosessia – valtaosa 11 200 vastaanottokeskuksessa kirjoilla olevasta on valittanut saamastaan kielteisestä turvapaikkahakemuksesta hallinto-oikeuteen.
– Ahdistuneisuus, hermostuneisuus ja epävarmuus ovat selvästi lisääntyneet turvapaikanhakijoiden keskuudessa, Tikkanen kertoo.
Palveluntuottajille lähes 300 miljoonaa
Aikuisten ja perheiden vastaanottokeskuksilla on tällä hetkellä 14 eri palveluntuottajaa ja alaikäisten yksiköillä seitsemän. Nuutinen arvioi palveluntuottajille maksettavan tänä vuonna yhteensä noin 280 miljoonaa euroa vastaanottopalveluiden tuottamisesta.
Nuutisen arvioi vastaanottokeskusten työllistävän parhaillaan 2 200–2 500 ihmistä.
Hallinto-oikeudet ovat hylänneet valtaosan turvapaikanhakijoiden valituksista
Vastaanottokeskuksia ja alaikäisyksikköjä on Suomessa yhteensä 63. Niissä ja yksityismajoituksessa on kirjoilla yhteensä lähes 14 700 ihmistä.
Yksityismajoituksessa sukulaisten, ystävien tai vapaaehtoisten luona asuu vajaa 4 300 ihmistä.
Vuonna 2017 myönteisen päätöksen on saanut 3 100, heistä turvapaikan on saanut reilut 2 000. Lähes 2 600 odottaa turvapaikkapäätöstä Maahanmuuttovirastolta.
Valtaosa 11 200 vastaanottokeskuksessa kirjoilla olevasta on valittanut saamastaan kielteisestä turvapaikkahakemuksesta hallinto-oikeuteen.
Hallinto-oikeudet ovat tehneet tänä vuonna elokuun loppuun mennessä reilut 4 600 ratkaisua Maahanmuuttoviraston päätöstä koskeviin valituksiin. Hallinto-oikeudet hylkäsivät reilut 70 prosenttia valituksista.
Hallinto-oikeuden palauttamista päätöksistä kolmessa prosentissa Maahanmuuttovirasto on tehnyt virheen.
Lähes 70 prosentissa uuden selvityksen perusteella virastoon palautuneista hakemuksista on ollut kyseessä irakilaisen tai afganistanilaisen jättämä hakemus, jossa hakija on ilmoittanut uuden selvityksen tarpeeksi sen, että hän on kääntynyt kristinuskoon.
Vastaanottokeskusten piiristä on "kadonnut" tänä vuonna syyskuuhun mennessä lähes 1 700 ihmistä. Vuonna 2015 katosi reilut 1 100 ihmistä ja vuonna 2016 lähes 2 900 ihmistä.