"So­vel­tu­vuus­ko­kei­den pois­ta­mi­nen oli pöljä pää­tös", sanoo asian­tun­ti­ja – Valvira esittää so­vel­tu­vuus­ko­kei­den pa­laut­ta­mis­ta lä­hi­hoi­ta­ja­kou­lui­hin

Pääsy- ja soveltuvuuskokeet lisäisivät asiantuntijan mukaan potilasturvallisuutta, eikä siitä tulisi juurikaan lisäkustannuksia.

Pääsy- ja soveltuvuuskokeet pitäisi olla pakollisia kouluissa, joista valmistuneet työskentelevät potilas- ja asiakasturvallisuuteen liittyvissä tehtävissä. Näin ehdottaa Valvira.

Kokeissa selvitettäisiin Valviran mukaan, onko hakijan terveydentila, päihteiden käyttö tai muu ongelmakäyttäytyminen esteenä alan opinnoille.

Suomen lähi- ja perushoitajaliiton liittohallituksen puheenjohtaja Silja Paavola on asiasta täysin samaa mieltä.

– Soveltuvuuskokeiden poistaminen oli täysin pöljä päätös, Paavola toteaa.

Soveltuvuuskokeet lakkautettiin hoitoalan ammatillisista kouluista vuonna 2013. Paavolan mukaan päätöksen taustalla oli hallituksen päätös leikata 200 miljoonaa toisen asteen koulutuksesta. Soveltuvuuskokeista luopumalla saatiin iso säästö, koska lähihoitajia koulutetaan paljon.

– On turhaa väittää, ettei yhteiskunnalla olisi rahaa lähihoitajien soveltuvuuskokeisiin.

Nuorten pyrkimisestä väärälle alalle ja siitä johtuvista keskeyttämisistä syntyy hänen mukaansa lähes yhtä suuret kustannukset kuin soveltuvuuskokeiden järjestämisestä.

Soveltuvuuskokeissa on monia hyviä puolia

Valvira mainitsee tiedotteessaan, että kyse on myös opiskelijan perusoikeuksista.

Ei ole henkilön oman edun mukaista, jos hän pääsee opiskelemaan alalle, jolla hän ei voi valmistuttuaan työskennellä.

Myös Paavola muistuttaa, että väärälle alalle pyrkiminen on yksilön itsensä kannalta huono asia, koska tällöin hän menettää lisäpisteet, jotka nuori saa, kun hän pyrkii ensimmäiseen opiskelupaikkaan.

Soveltuvuuskokeista luopuminen loi Paavolan mukaan myös potilasturvallisuusriskin, koska alalle tuli sinne soveltumattomia ihmisiä.

– Usein sanotaan, että tässä työssä tarvitaan käsiä, mutta tässä työssä tarvitaan käsien lisäksi paljon aivoja ja osaamista.

Soveltuvuuskokeissa saadaan Paavolan mukaan hyvin selville, onko hakija muun muassa tarpeeksi tarkka ja onko hänellä riittävän hyvät matemaattiset kyvyt.

Paavola myös kritisoi ajatusta, että kuka tahansa voi ryhtyä lähihoitajaksi.

– Tämä on tietysti kutsumusammatti, mutta tällä alalla pitää olla kiinnostunut ihmisistä, anatomiasta ja fysiologiasta oli henkilö lastenhoitaja tai teho-osastohoitaja.

"Kouluista on valmistunut liikaa rimaa hipoen ykkösen arvosanoilla"

Ammatilliset oppilaitokset saavat rahoituksen valmistuneiden mukaan. Tämä yhdistettynä alalle soveltumattomiin opiskelijoihin on luonut Paavolan mukaan ongelmallisen tilanteen.

– Kouluista on valmistunut liikaa rimaa hipoen ykkösen arvosanoilla. Tällaisen henkilön ammatillinen osaaminen on erittäin heikkotasoista.

Hän haluaa kuitenkin muistuttaa, että valtaosa alan työntekijöistä on hyviä ja osaavia, mutta jo yhdenkin epäpätevyys luo riskin työpaikalle.

Valviran ehdotuksen taustalla on havainto, että monilla vastavalmistuneilla ammattilaisilla on ollut jo opiskeluaikana merkittäviä päihde- tai mielenterveysongelmia.

Kolmen vuoden aikana myös Paavola on havainnut pääsykokeista luopumisen huonot seuraukset.

– Keskeyttäneiden määrä on prosentuaalisesti noussut liikaa. Opettajien motivaatiokin pysyy parempana, kun heidän ei tarvitse väkisin pitää kelkassa alalle soveltumattomia henkilöitä.