Soten pe­rus­tus­la­ki­pul­mis­ta va­roi­tet­tiin etu­kä­teen – "Kyllä ne ovat olleet siinä jat­ku­vas­ti esillä"

Hallituksen sote-uudistus on joutunut vaikeuksiin loppumetreillä, kun perustuslakivaliokunnan kuulemat asiantuntijat ovat nostaneet esiin esityksessä piilevät ongelmat. Oikeusoppineiden mukaan pulmat ovat kuitenkin olleet nähtävissä jo etukäteen.

Asiantuntijat ovat päässeet kommentoimaan keskeneräisiä lakiluonnoksia sosiaali- ja terveysministeriön järjestämissä, virkamiesvetoisissa "pyöreän pöydän keskusteluissa". Tampereen yliopiston julkisoikeuden professori Raija Huhtanen kertoo osallistuneensa näihin keskusteluihin kolmisen kertaa viimeisen parin vuoden aikana.

Huhtasen mukaan isot perustuslakikysymykset, kuten yksityistäminen, perusoikeudet ja maakunnan itsehallinto, ovat olleet keskusteluissa mukana pitkin matkaa ja valmistelijat ovat olleet tietoisia niihin liittyvistä ongelmista.

–Kyllä ne ovat olleet siinä jatkuvasti esillä, Huhtanen sanoo.

Myös Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen on ollut keskusteluissa mukana. Hänenkin mielestään soten perustuslakipulmat olivat nähtävissä jo valmisteluvaiheessa.

–Sen yleisellä tasolla voi sanoa, että ei näiden nyt pitänyt minään suurena yllätyksenä tulla, Ojanen toteaa.

Huhtanen kertoo esittäneensä ministeriön järjestämissä keskustelutilaisuuksissa ainakin yksityistämistä koskevan huolensa.

–Varsinkin tämän valinnanvapauslakiesityksen ensimmäisiä versioita kohtaan olin tosi kriittinen. Mutta sitten ne muuttuivatkin parempaan suuntaan, hän sanoo.

Sekä Huhtanen että Ojanen muistuttavat kuitenkin, että pyöreän pöydän ääressä olleet lakiluonnokset olivat keskeneräisiä. Sen vuoksi niihin oli vaikea ottaa kantaa.

–Eihän niitä pystynyt siinä tilanteessa vielä arvioimaan. Se oli enemmän sellaista keskustelua, Ojanen kuvailee.

Varsinaiset perustuslakivaliokunnan kuulemiset, joissa kumpikin professoreista on ollut mukana, tapahtuivat vasta myöhemmin. Niitä ennen eteen saattoi tulla vielä uutta tietoa.

–Minun kantaani vaikuttivat viimeisessä vaiheessa hyvin paljon sosiaali- ja terveyspolitiikan asiantuntijoiden lausunnot. Ennen muuta se, kun he arvioivat näitä yhdenvertaisuusvaikutuksia. Kantani tuli astetta kriittisemmäksi, Huhtanen kertoo.

Keskusteluista ja kuulemisista huolimatta sote on ajautunut viime metreillä perustuslakipulmien äärelle. Miten tämänkaltaiset tilanteet voitaisiin välttää? Pitäisikö perustuslakiasiantuntijat ottaa nykyistä tiiviimmin mukaan lain valmisteluun?

Ojasen mukaan se olisi hankalaa, koska asiantuntijat ovat enimmäkseen töissä yliopistolla professoreina tai tutkijoina. Lisäksi tulevat muut velvoitteet: hän kertoo esimerkiksi itse käyneensä viime vuonna eduskunnassa 31 kertaa kuultavana.

–Se tarkoittaa, että jo eduskunnan kuulemisrumba vie kohtuuttoman paljon aikaa tutkimus- ja opetustyöstä. Resurssit eivät vain riitä lainvalmistelussa juoksemiseen.

Huhtasen mukaan lainvalmisteluun osallistuakseen olisi myös ehdittävä paneutua asiaan syvällisesti, esimerkiksi käydä läpi laajoja asiakirjoja. Jos ei ehdi perehtyä tarpeeksi, on parempi jättää asia sikseen.

Toinen pulma on mahdollisesti syntyvä kaksoisrooli: kuinka paljon ministeriössä tapahtuvassa valmistelussa voi olla mukana niin, että pystyy myöhemmin esittämään perustuslakivaliokunnalle puolueettoman näkemyksen?

–Se on vähän hankala tilanne, jota jokainen varmasti miettii kohdallaan, Huhtanen sanoo.