Eduskunnan ruuhkaantunut sosiaali- ja terveysvaliokunta sai tiistaina pitkän budjettilakiurakkansa valmiiksi, kun mietintö vammaispalvelulaista valmistui. Tämä tarkoittaa, että valtion ensi vuoden budjetti voidaan saada ainakin lähes ajallaan valmiiksi.
Valiokunta ehdotti vammaispalvelulakiin merkittävää muutosta hallituksen esitykseen nähden. Mietinnössä laista on poistettu kiistaa aiheuttanut, elämänvaihetta koskeva rajaus.
Alun perin hallitus esitti, että laissa tarkoitettuja erityispalveluita järjestettäisiin vammaiselle henkilölle vain, jos hänen välttämätön avun ja tuen tarpeensa poikkeaa siitä, mikä on henkilön elämänvaiheessa tavanomainen tarve. Tätä rajausta ei nyt tulekaan.
Valiokunnan puheenjohtajan Krista Kiurun (sd.) mukaan kyse oli perustuslaillisista ongelmista. Vielä viime viikon tiistaina Kiuru totesi, että vammaispalvelulaista ei tämän vuoksi saada mietintöä budjettilakien aikataulussa. Hallituspuolueet kuitenkin päätyivät rajauksen poistoon. STT:n tietojen mukaan on mahdollista, että rajaus yritettäisiin tehdä myöhemmin uudella hallituksen esityksellä.
Vammaispalvelulaki oli viimeinen budjettilaki, jonka valiokunta käsitteli ensi vuoden budjettiin. Osa muista budjettilaeista, kuten alkoholin kotiinkuljetus, päätettiin viime viikolla irrottaa budjetista ja käsitellä loppuun istuntotauon jälkeen.
Lisää kustannuksia
Elämänvaiherajauksen poisto lisää niiden ihmisten määrää, jotka voivat saada laissa tarkoitettuja erityispalveluita. Tämä lisää myös esityksen kustannuksia.
Mietinnön mukaan lain voimaantulon arvioidaan lisäävän hyvinvointialueiden nettokustannuksia liki 25 miljoonaa euroa ensi vuonna, yli 31 miljoonaa vuonna 2026, reilut 37 miljoonaa vuonna 2027 ja yli 29 miljoonaa vuonna 2028.
Kiurun mukaan myös se on herättänyt kysymyksiä, onko lakiesitys toteuttamassa YK:n vammaissopimuksen määritelmää vammaisuudesta.
Mietintö valmistui pitkän kokousrupeaman tuloksena. Maanantaina valiokunta kokousti noin 17 tunnin ajan, ja kokous venyi kello yhteen asti yöllä.
Kiuru: Hallituksesta tuli "uskomaton mälli"
Kiuru sanoi aamupäivällä toimittajille olevansa ylpeä siitä, että valiokunta on selvinnyt sille asetetusta taakasta. Kiuru nosti esiin, että valiokuntaan tuli syksyn aikana käsiteltäväksi 27 hallituksen esitystä. Hän kaipasi ymmärrystä valiokunnan jäsenille.
– Toivoisin myöskin, että joku ymmärtää, että me olemme työskennelleet – taitaa tässä nyt tulla ainakin kahdeksan viikkoa – ylikorostuneilla aikatauluilla, joissa edustajat ovat laittaneet kaiken henkilökohtaisen elämänsä sivuun, jotta tämä uskomaton mälli, joka tänne hallituksesta on tullut, saataisiin ylipäätään käsiteltyä. Minä pidän sitä jo täysin kohtuuttomana, että ajateltaisiin, että tämä olisi millään tavalla normaalia, Kiuru sanoi.
Kansanedustaja Martin Paasi (kok.) pahoittelee huonoa käytöstään sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, mutta kiistää huutamisen tai uhkaavan käytöksen. Valiokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) sanoo huomauttaneensa Paasia tämän käytöksestä useita kertoja.
Asia nousi tiistaina keskusteluun, kun Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat uutisoivat, että osa valiokunnan jäsenistä piti Paasin käyttäytymistä eräällä kokoustauolla uhkaavana. Paasin kerrottiin myös huutaneen oppositiolle, ettei heidän kannoillaan ole merkitystä.
Paasi kiistää STT:lle huutamisen ja sen, että hänen käytöksensä olisi ollut uhkaavaa.
– Ei todellakaan. Tässä nyt oikeasti tehdään aikamoisesta kärpäsestä härkästä, ihan vilpittömästi. Pahoittelen sitä huonoa käytöstä, mitä siinä on ollut. Se harmittaa todella isosti.
Paasin mukaan uhkaavana pidetyssä tilanteessa kokoustauolla oli kyse väärinkäsityksestä ja hän halusi tuolloin nimenomaan sovitella aiempaa. Huutamisen hän sanoo liittyneen isompaan kokonaisuuteen.
– Kyse on lähinnä siitä, että kun on 17 tuntia istunut kokouksessa, niin on päässyt tunteet vähän hermostumaan. Ja kun painaa päälle se, että on ilmeistä, että toisinaan siellä todella viivytetään asioiden käsittelyä.
Kiuru huomautti käytöksestä kokouksessa
Valiokunnan puheenjohtaja Kiuru sanoi huomauttaneensa Paasia itsenäisyyspäivän aattona sopimattomasta käyttäytymisestä. Puuttumisia oli hänen mukaansa useita kertoja peräkkäin.
Kiurun mukaan asia liittyi siihen, että varajäsenet ovat voineet seurata valiokunnan kokouksia niin sanotusti kuunteluoppilaina sivupenkiltä. Puheoikeus on vain varsinaisilla osallistujilla.
– Sivupenkiltä huutelu ja osallistuminen ovat sellaisia mahdottomuuksia, joita me emme voi valiokunnassa sallia.
Kokoustauon tapahtumiin taas on Kiurun mukaan myös kiinnitetty valiokunnassa huomiota, mutta niistä hänellä ei ole oikeutta samalla tavalla huomauttaa.
Kiuru lisäsi asioiden viivyttelystä, että myös Paasi käytti valiokunnan aikaa merkittävästi, kun tämän käytöstä käsiteltiin.
Eduskunnan viestintä tiedotti tiistain vastaisena yönä, että valiokunta sai valmiiksi mietintönsä hallituksen sairaalaverkkoa koskevasta esityksestä myöhään maanantai-iltana.
Valiokunta kannatti hallituksen esitystä, mutta siihen tehtiin kaksi vastalausetta. Ensimmäisen olivat allekirjoittaneet valiokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) sekä Ilmari Nurminen (sd.), Ville Merinen (sd.), Suna Kymäläinen (sd.), Bella Forsgrén (vihr.) ja Aino-Kaisa Pekonen (vas). Toinen oli keskustan Hanna-Leena Mattilan ja Markku Siposen nimissä.
Valiokunta oli saanut poikkeuksellisen luvan kokoustaa samalla, kun täysistunto on meneillään. Sairaalaverkkolakia koskeva esitys pöydättiin maanantaina alkaneessa täysistunnossa, joten asian käsittely alkaa istuntosalissa tiistaina.
Aikataulussa on kyse valtion ensi vuoden budjetin valmistumisesta. Alun perin budjettiin vaikuttavien mietintöjen piti valmistua jo viime viikon tiistaihin mennessä. Sote-valiokunta pyysi ja sai lisäaikaa.
Esitys lakkauttaisi useita päivystyksiä
Hallituksen sairaalaverkkoa koskevan esityksen mukaan kullakin hyvinvointialueella voisi jatkossa olla vain yksi nimetyllä paikkakunnalla sijaitseva erikoissairaanhoitotasoista ympärivuorokautista päivystystä tarjoava yliopisto- tai keskussairaalan päivystysyksikkö. Vain Uudellamaalla HUS-yhtymän alueella voisi olla useampi mainitunlainen päivystysyksikkö.
Käytännössä ehdotuksen myötä nykyinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ympärivuorokautinen yhteispäivystys ja sitä edellyttävä leikkaustoiminta lakkaisi Kemissä, Savonlinnassa, Oulaisissa ja Salossa. Valkeakosken sairaalan ympärivuorokautista päivystystä ei niin ikään voitaisi muutoksen myötä käynnistää uudelleen. Kemissä ja Savonlinnassa saisi kuitenkin jatkossa järjestää ympärivuorokautista perusterveydenhuollon päivystystä tai vaihtoehtoisesti rajattua erikoissairaanhoidon päivystystä.
Esityksen myötä ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys lakkaisi Iisalmessa, Varkaudessa, Jämsässä ja Raahessa.
SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton vastalauseen mukaan hallitus rajoittaa esityksellään merkittävästi hyvinvointialueiden itsehallintoa ja oikeutta päättää sairaala- ja päivystysverkosta alueen asukkaiden tarpeiden mukaisesti potilasturvallisuus ja palveluiden saavutettavuus turvaten.
Keskustan vastalauseen mukaan maan hallituksen tulisi olla sote-uudistuksessa hyvinvointialueiden tukena ja turvata niiden edellytykset järjestää palvelut siten, että uudistukselle asetetut tavoitteet voivat toteutua. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että Orpon hallitus ei kanna tästä vastuuta, vastalauseessa sanotaan.