Suomen Eläinlääkäriliiton valtuuskunnan puheenjohtaja, Savukosken kunnaneläinlääkäri Hanna Nurmi ennustaa, että maksut nousevat ja päivystysalueet laajenevat, kun eläinlääkäripalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta maakunnille.
Maa- ja metsätalousministeriön mukaan eläinlääkäripalveluihin ei ole tulossa merkittäviä muutoksia sote- ja maakuntauudistuksessa. Neuvotteleva virkamies Kajsa Hakulin kertoo, että velvoite pysyy samanlaisena, eli maakunta voi järjestää palvelut joko tuottamalla ne itse tai ostamalla ne esimerkiksi yksityisiltä eläinlääkäriasemilta.
Jatkossa maakunnan virkaeläinlääkärit tarjoavat samoja palveluja kuin kunnaneläinlääkärit nyt.
Nurmi on vähän eri mieltä siitä, ettei mikään muutu. Hän epäilee, että maakunnat voivat joutua säästöpaineissaan karsimaan palveluverkkoa ja laajentamaan päivystysalueita.
Myös hintoihin voi tulla nousupaineita, ja maksut voivat muodostua erilaisiksi maan eri osissa. Nyt niitä säätelee kunnallinen eläinlääkäritaksa.
Uudessa lakiehdotuksessa lemmikkien klinikkamaksut ovat tulossa kilpailusyistä pakollisiksi myös julkisella puolella, jos alueella on yksityistä tarjontaa.
Kuntien ei tarvitse järjestää kiireettömiä peruspalveluja pieneläimille, jos alueella on riittävästi yksityisiä palveluja. Yksityisiä klinikoita on käytännössä muutamissa suurissa kaupungeissa. Päivystyspalvelu on kuitenkin järjestettävä tavalla tai toisella.
Jatkossa maakunnissa päätetään, kuinka monesta ja mistä toimipisteistä palveluja tarjotaan. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan palvelujen tulee kuitenkin olla saatavilla kohtuullisessa ajassa ja kohtuullisella etäisyydellä maantieteelliset olosuhteet huomioon ottaen.
Hanna Nurmi kertoo, että sitä ei täsmällisesti ole määritelty, mitä tarkoittaa "riittävä" ja "kohtuullinen". Hän toteaa, ettei yksi päivystävä eläinlääkäriasema riitä, jos se sulkee ovensa kesäksi.
Nurmi tuntee pitkät etäisyydet, sillä hän työskentelee kunnaneläinlääkärinä Koillis-Lapin yhteistoiminta-alueella. Hän asuu Savukoskella, mutta vastaa viikonloppuna puheluun Pelkosenniemellä. Aina päivystävä eläinlääkäri ei ole sadan kilometrin sisällä avun tarvitsijasta, niin kuin olisi syytä olla.
Koillis-Lapissa viisi eläinlääkäriä hoitaa sekä hyöty- että lemmikkieläimet. Nurmen mielestä kunnaneläinlääkäreille ei riittäisi harvaan asutuilla alueilla järkevästi töitä, jos he eivät hoitaisi myös pieneläimiä.
–Sitäkin ministeriö on alkanut selvittää, miten muut eläinlääkäripalvelut voitaisiin järjestää, jos luovuttaisiin lemmikkien päivystysvelvoitteesta.
Hanna Nurmi muistuttaa, että jos lemmikin ottaa huolehdittavakseen, on varauduttava kustannuksiin.
Eläinten hoitaminen kunnolla on tärkeää myös lemmikittömien terveyden kannalta, sillä 70 prosenttia ihmisen ja eläinten taudinaiheuttajista on yhteisiä.
–Meillä on paljon eläinsuojeluongelmia eri syistä. Jos hintataso kovin karkaa, ne voivat lisääntyä, Nurmi pelkää.
9,9 euroa asukasta kohti
Eläinlääkäripalvelujen tuottaminen maksoi ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueille 9,9 euroa asukasta kohti vuonna 2015.
Kaikille kunnille maksettavaa kertyi yhteensä 43–57 miljoonaa euroa. Tuotantoeläinpalvelujen osuus oli noin 20 miljoonaa.
38 prosenttia yhteistoiminta-alueista hankkii eläinlääkäripalvelut ostopalveluina kunnallisilta tai yksityisiltä toimijoilta. Yleisimmin ne ovat pieneläinpalveluja.
Noin 27–40 prosenttia yksityisistä olisi valmis lisäämään palveluiden tarjontaa, jos kuntien tuottamat palvelut hinnoiteltaisiin tuotantokustannusten mukaisesti.
Päivystystä kohtaan yksityisillä on kuitenkin vain rajallista kiinnostusta.