Tulevien maakuntien kiinteistöjen vuokralaskuun odotetaan selkoa ensi viikolla, kun Maakuntien tilakeskuksen on tarkoitus julkistaa vuokraamiensa tilojen ensimmäiset kohdekohtaisesti lasketut vuokra-arviot.
Samalla selviää, millaisen vuokrapotin jokainen uusi maakunta maksaa niiden toiminnan ensimmäisinä vuosina. Erityistä mielenkiintoa liittyy siihen, millaista kasvupainetta menossa olevat mittavat sairaalainvestoinnit tuovat vuokriin.
Maakuntien tilakeskuksen toimitusjohtajan Olavi Hiekan mukaan ajatuksena on, että vuokra-arviot julkaistaisiin ensi viikon keskiviikkona, mutta lopullista päätöstä asiasta ei vielä ole.
Koko uusi järjestely on ehdollinen sille, että sote- ja maakuntauudistus toteutuu. Uudistuksen jälkeen Maakuntien tilakeskuksen on tarkoitus vuokrata maakunnille kaikki niiden tarvitsemat kiinteistöt vuoden 2020 alusta lähtien. Kyse on isoista rahoista, sillä Tilakeskus arvioi vuosittaisen vuokrasumman olevan yhteensä noin kaksi miljardia euroa.
Viiden miljardin investoinnit putkessa
Julkisuudessa on käyty keskustelua muun muassa eri vaiheissaan olevista mittavista sairaalainvestoinneista, joiden mittaluokka näyttää olevan aiemmin arvioitua suurempi. Tämä voi näkyä maakunnille kovempina vuokrina. Tilakeskuksen arvio nyt menossa olevista sairaala-investoinneista on noin viisi miljardia euroa. Hiekka muistuttaa, että vuokriin kuluva raha on kulunut aikaisemminkin. Tilakeskus on pyrkinyt avaamaan, mitä vuokrien taustalla on.
– Ainoa, mikä tässä oikeasti korottaa vuokria, ovat nämä isot investoinnit. Viisi miljardia on paljon rahaa, siitä aiheutuu usean sadan miljoonan vuotuinen kustannus, Hiekka sanoi keskiviikkona.
Vuodenvaihteessa jatkettiin kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistusten ja investointien rajoituslain voimassaoloa vuoden 2020 loppuun saakka. Samalla ulkoistussopimuksia ja investointeja koskevia säännöksiä tiukennettiin. Laki rajoittaa sosiaali- ja terveydenhuollossa pitkäaikaisia rakennusten käyttöoikeussopimuksia sekä edellyttää sosiaali- ja terveysministeriön lupaa yli viiden miljoonan euron rakennusinvestoinneille.
Sairaanhoitopiirien usein velkarahalla tekemät investoinnit uudisrakennukseen tai peruskorjaukseen tarkoittavat, että rakennukset ja niihin sidottu velkapääoma siirtyvät maakunnille riippumatta siitä, mikä todellinen tarve on tulevaisuudessa.
Hiekka ei ota kantaa siihen, olisiko sairaalainvestointeja tarvetta karsia.
– Siellä on periaatteessa vajaa miljardi sellaista, jota uuden järjestelmän aikana voitaisiin muotoilla uudestaan tai mahdollisesti luopua siitä, Hiekka sanoi.
Hän muistuttaa, että Suomen sairaalakanta on vanhaa, joten investointitarpeita on.