Mainos

So­te-uu­dis­tus epä­on­nis­tuu ilman yrit­tä­jiä — ”Ilman pai­kal­li­sia pien­yri­tyk­siä so­te-pal­ve­lui­den saa­ta­vuus hei­ken­tyy, var­sin­kin pie­nem­mil­lä paik­ka­kun­nil­la”

Lapissa on 600 sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yritystä, joissa työskentelee yli 3000 sote-ammattilaista, keskimäärin neljä työntekijää yrityksessä. Nämä yritykset tuotta-vat tärkeitä lähipalveluita joka puolella Lappia.

Lappilaisten sote-palveluiden turvaaminen tarvitsee väistämättä osaavien ja innovatiivisten kaiken-kokoisten tuottajien panosta. Julkinen sektori ei selviä palvelutarpeen kasvusta yksin.
Lappilaisten sote-palveluiden turvaaminen tarvitsee väistämättä osaavien ja innovatiivisten kaiken-kokoisten tuottajien panosta. Julkinen sektori ei selviä palvelutarpeen kasvusta yksin.

Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä sote-palveluiden uudistamiseksi. Hallitus on vienyt sote-uudistusta eteenpäin siitä huolimatta, että lainsäädäntöneuvoston arvion mukaan laki on tehty puutteellisesti ja esimerkiksi vaikutusta yrityksiin ei ole otettu kunnolla huomioon.

Sote-yritykset eivät kaipaa erityistä kohtelua, mutta hallituksen esityksen pitää olla tasavertainen eri tuottajille. Nyt esitys suojelee julkista sektoria.

Yksi keskeisimmistä muutostarpeista koskee hyvinvointialueiden mahdollisuutta järjestää palvelut tehokkaasti yksityistä sektoria ja sen innovaatioita hyödyntäen. Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksesta kaventaa selvästi pienten ja keskisuurten sote-alan yritysten mahdollisuutta tarjota palveluita ja hoitoa.

Ei ole järkevää asettaa vastakkain yksityisen ja julkisen sektorin osaamista. Lappilaisten sote-palveluiden turvaaminen tarvitsee väistämättä osaavien ja innovatiivisten kaikenkokoisten tuottajien panosta. Julkinen sektori ei selviä palvelutarpeen kasvusta yksin.

Kysyimme neljältä lappilaiselta sote- ja hyvinvointialan yrittäjältä, miten he näkevät hallituksen esityksen ja minkälaisia konkreettisia ratkaisuja heillä olisi esityksen parantamiseksi.


Näin kysyimme:

1. Kuka olet ja minkälainen sote-alan yritys sinulla on? 

2. Mitä odotuksia sinulla on sote-uudistukselta? 

3. Mikä sote-uudistuksessa huolettaa eniten? 

4. Mitä muutostarpeita näet lakiesitykseen ja miksi? 

5. Mihin erityisesti toivot, että kansanedustajat kiinnittävät huomiota ennen kuin sote-uudistus menee valiokuntakäsittelyyn? 


Pasi Hiukka, Brillet / Rovaniemen Optiikka Oy

Pasi Hiukka
Pasi Hiukka
  1. Olen optometristi, yrittäjä. Brilletissä tarjotaan näkemisen ja silmäterveyden palveluita: muun muassa optometristien ja silmätautien erikoislääkäreiden vastaanottopalveluita, kuivasilmätutkimuksia ja -hoitoja, liikennenäkötutkimuksia ja silmänpohjakuvauksia.
  2. Näkemisen ja silmäterveyden palveluita ei ole nykyään tarjolla perusterveydenhuollossa, vaan ainoastaan erikoissairaanhoidossa. Palvelusetelien avulla optikkoliikkeissä vastaanottoa pitävät optometristit ja silmälääkärit pystyisivät tuottamaan kattavasti silmäterveyden palveluita ja näin vapauttamaan erikoissairaanhoidon rajallisia resursseja vaativampien silmäterveyspalveluiden hoitoon. Tämän toteutuessa voisimme panostaa entistä enemmän palveluiden kehittämiseen ja laiteinvestointeihin. Näin pystyisimme tarjoamaan jatkossa entistä kattavampia ja parempia palveluita kaikille asiakkaillemme. Lisäksi tämä mahdollistaisi lisähenkilökunnan työllistämisen ja laajentumisen muillekin paikkakunnille.
  3. Nyt käsittelyssä oleva sote-uudistus ei suoraan paranna palveluiden saatavuutta eikä hillitse väestön ikääntymisestä johtuvaa sote-kustannusten kasvua. Jos ehdotettu esitys hyväksytään eduskunnassa sellaisenaan, niin yksityisten yritysten rooli sotepalveluiden tuotannossa vähenee entisestään. Laajassa Lapin maakunnassa tämä tarkoittaa palveluiden saatavuuden heikentymistä, koska julkisella puolella ei yksin ole resursseja tarjota palveluita kaikilla paikkakunnilla. Hyvinvointialueiden yksittäistä kuntaa suurempi koko johtanee suurempiin hankintakokonaisuuksiin, ja henkilöstön vuokrausta ja hankintaa koskevilla rajoituksilla on vaikutuksia palveluja tarjoaviin yrityksiin.
  4. Palvelut voidaan turvata monituottajamallilla. Nyt esitys tunnistaa lähinnä julkisen tuottajan. Esityksestä puuttuu lähes kokonaan palvelumarkkinoiden ylläpito ja kehittäminen. Mikro- ja pk-yrityksiä helpottavat välineet kuten monituottajamalli, palvelusetelit ja henkilökohtaiset budjetit on otettava käyttöön. Palvelusetelin käyttö pitäisi olla velvoittava, näin pienilläkin yrityksillä olisi aito mahdollisuus päästä palveluntuottajaksi.
  5. Sote-alan yrittäjät on otettava huomioon tulevassa sote-ratkaisussa. Ilman paikallisia pienyrityksiä sote-palveluiden saatavuus heikentyy, varsinkin pienemmillä paikkakunnilla. Päättäjien on myös huomioitava, että asia ei koske pelkästään terveysjättejä, kuten Terveystaloa, Attendoa ja Mehiläistä, vaan mitä suurimmassa osin todella laadukasta työtä suurella sydämellä palveluita tarjoavia, pieniä muutaman hengen yrityksiä. Tulevalla sote-ratkaisulla on todella merkittävä vaikutus paikkakuntien paikallistalouteen, työllisyyteen ja varsinkin väestön palveluiden saatavuuteen. Toivon päättäjien ymmärtävän, että elämä on varsin erilaista suurissa kaupungeissa verrattuna esimerkiksi Rovaniemeen, puhumattakaan pienistä Lapin paikkakunnista.


Kaisa Repo, Lapin Apuvälinepalvelu Oy

Kaisa Repo
Kaisa Repo
  1. Olen apuvälineteknikko (AMK) ja yritykseni on ApuLappi. Mitoitamme asiakkaille sekä yksilöllisiä että valmisapuvälineitä, kuten erityisjalkineita, kompressiotekstiilejä, ortooseja ja uutuutena myös proteeseja. Toimipisteemme on Rovaniemellä Porokadulla, mutta pidämme vastaanottoa säännöllisesti seitsemässä Lapin kunnassa. Yrityksessä työskentelee minun lisäkseni fysioterapeutti ja jalkaterapeutti.
  2. Toivon, että sote-uudistuksen myötä pystymme edelleen tarjoamaan paikallista hyvää palvelua asiakkaillemme ja saamme edelleen viedä palvelua myös kuntiin. Toivon, että uudistus saadaan viimein maaliin ja epävarmuus töiden jatkumisesta loppuu.  Toivon myös, että uudistusten myötä sote-palvelut muuttuvat yhdenvertaisemmiksi. Tällä hetkellä kuntien välillä on valtavia eroja esimerkiksi apuvälineiden saatavuuden perusteissa, vaikka saatavuusperusteiden pitäisi olla valtakunnallisia.
  3. Uudistuksessa huolettaa, että pienten sote-alan yritysten olemassaolo unohdetaan. Maakuntatasolla kilpailutuksista voi tulla niin suuria kokonaisuuksia, että pienet yritykset eivät pysty niihin vastaamaan. Olen pistänyt merkille, että paikallisia kuntoutusyrityksiä on hävinnyt katukuvasta jo nyt. Yrityksiä on myyty isoille ketjuyhtiöille, joista osa on kotimaisia ja osa ulkomaisia. Mitä käy verotuloille, palveluille ja paikalliselle elinvoimalle, jos isot yritykset valtaavat markkinat kokonaan?  Toivon, että en joudu tilanteeseen, jossa joutuisin myymään yritykseni tai lopettamaan sen. Jos näin kävisi, niin uskon, että palvelu maakuntiin loppuu ja palataan entiseen eli apuvälinepalvelut tuotetaan Oulusta käsin, kuten ennen tehtiin. Rovaniemi ja Lappi on perinteisesti ollut liian pieni ja välimatkoineen liian laaja markkina isoille apuvälineyrityksille.
  4. Palvelut voidaan turvata koko Lapissa vain hyödyntämällä erikokoisten sote-yritysten osaamista aidosti. Asiakkaille on turvattava oikeus palveluseteliin kaikissa kiireettömissä toimenpiteissä.
  5. Näihin kahteen viimeiseen kysymykseen on vaikea antaa vastausta. Olen yrittänyt opiskella sote-uudistusta, mutta rehellisesti sanottuna minun on vaikea hahmottaa näin laajaa ja vaikeaselkoista kokonaisuutta, erityisesti kun sote-uudistus muuttaa muotoa aina hallituksen vaihtuessa.  Onneksi yrittäjäjärjestö käyttää resursseja meidän pientenkin yritysten asioiden ajamiseen. Meitä pieniä paikallisia sote-alan yrityksiä on vielä paljon jäljellä. Me pidämme maakuntaa elinvoimaisena ja toivon, että sillä on merkitystä sote-päätöksiä tehdessä.


Elina Ruotsala, FysioEllu

Elina Ruotsala
Elina Ruotsala
  1. Minulla on fysio- ja ratsastusterapiayritys Sinetän kylässä. Olen perustanut yritykseni vuonna 2001. Yrittäjyyttä tänä vuonna takana kaksikymmentä vuotta. Minun palvelujani ostavat pääasiassa Kela ja julkinen sektori, Rovaniemen Kaupunki. Olen fysioterapiayrittäjänä jo vuosia valmistautunut sote-uudistukseen hankkimalla muun muassa sähköisen potilastietojärjestelmän ja liittynyt Kanta-arkistoon. Nämä ovat olleet valmistavia toimia, jotta voin myös pienyrittäjänä toimia palveluntuottajana sote-keskuksille.
  2. Odotan, että sote-uudistuksessa otetaan huomioon myös pienet yksityiset palveluntuottajat, joilla on esimerkiksi paljon erikoistumista tiettyyn potilasryhmään kuten neurologiset vammat ja sairaudet. Huomioon tulee ottaa myös sellaiset palvelut, joita sote-keskus ei itse pysty tuottamaan, kuten ratsastusterapia. Lääkinnällisen kuntoutuksen palveluita ei saa ajaa alas. Yksityiset palveluntuottajat ovat tärkeä resurssi kuntoutuksessa. Ja myös Lapin alueella pitää ottaa kaikki erikoisosaaminen huomioon. Itse olen juuri rakennuttanut täysin uudet tilat fysio- ja ratsastusterapiaan, jotta voin jatkossakin tuottaa laadukkaita ja ajanmukaisia kuntoutuspalveluita.
  3. Eniten huolettaa, että me yksityiset pienet ammatinharjoittajat jäämme pois, eikä meiltä enää osteta palveluita. Suomessa sote-uudistus on ajanut alan aivan hulluksi, isot kansalliset yritykset ovat ottaneet useilta osin haltuunsa kuntoutuskentän. Isot yritykset ovat ostaneet paljon pieniä toimijoita pois markkinoilta. Kaikkia pienyrittäjiä ei saa näin syödä pois alta, terveydenhuollon arvot pitää säilyttää — ja pitää arvostaa sitä, että kun ostat pieneltä, tiedät kuka sen palvelun tuottaa ja millaisena. Sote-uudistus luo paljon paineita ja epätietoisuutta: osataanko siinä ottaa kaikki asiat huomioon?
  4. On ehdottomasti otettava käyttöön meitä paikallisia pienyrittäjiä helpottavat välineet, kuten palvelusetelit ja monituottajamalli. Mallissa palveluita tarjoavat julkinen sektori, yritykset ja järjestöt.
  5. Huomiota olisi kiinnitettävä koko terveydenhuollon resursointiin, jottei vain tuudittauduta sote-keskuksiin. Lappi pitää huomioida tarkkaan, pitkät välimatkat ja kaikki erityinen osaaminen pitää turvata ja hyödyntää. Meillä on paljon osaamista omasta takaa.


Jaana Saloniemi, Sf-cliniken Oy

Jaana Saloniemi
Jaana Saloniemi
  1. Olen leikkaus- ja anestesiasairaanhoitaja ja työskentelen Torniossa yritykseni Sf-clinikenin toimitusjohtajana. Meillä on kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin palveluvalikko sisältäen erikoislääkäreiden vastaanoton (yleiskirurgia, verisuonikirurgia, plastiikkakirurgia sekä gynekologia) ja päiväkirurgian (kaksi leikkaussalia ja heräämö). Muita palvelujamme ovat laboratoriopalvelut, työhyvinvoinnin coachaukset, esteettiset palvelut sekä hierojien, kosmetologien ja kampaajien palvelut.
  2. Toivottavasti sote-uudistus tuo valinnan vapautta kuntalaisille: että saisivat valita palvelut lähialueelta juuri omiin tarpeisiin perustuen. Ja saisivat valita kuhunkin tarpeeseen parhaimman erikoisosaajan ja palvelun.
  3. Eniten huolettaa, että suunniteltu lakiesitys jättää yrittäjien tarjoaman kustannustehokkaan osaamisen huomiotta, tai että kokonaisuudet yksityisten yrittäjien vaatimustasoksi kasvavat liian isoksi kokonaisuudeksi, niin että vain isot ketjut pystyvät kilpailemaan palvelutarjonnallaan. He puolestaan käyttävät vain omia toimipisteitään ja monet pienyrittäjät jäävät näin ulkopuolelle.
  4. Muutostarpeista yrittäjäjärjestö on laatinut kattavan listauksen lakiesitykseen. Mikäli näitä ei muuteta yrittäjien esityksen mukaiseksi, niin isotkin toimijat jäävät palvelujen tarjoajina ulkopuolelle sote-palveluineen. Palvelua ei esimerkiksi ostettaisi paikoista, joissa tarjotaan anestesiaa. Näin julkinen puoli ei voisi ostaa mitään leikkaushoitoa yksityisiltä palvelun tarjoajilta. Tällaisia epäkohtia oli kymmeniä.
  5. Toivon sellaista asennemuutosta, että julkinen sektori ja yksityisyrittäjät eivät olisi vastakkain, vaan yhteistyökumppaneita. Näin kaikilla olisi mahdollisuus saada parasta mahdollista sosiaali- ja terveyspalvelua, alueeseen tai varallisuuteen katsomatta.


Yrittäjäjärjestö nostaa kansanedustajille esiin viisi keskeistä kohtaa, jotka tulisi korjata, jotta palvelut säilyvät ja kehittyvät:
  1. Mikro- ja pk-yrityksiä helpottavat välineet kuten monituottajamalli, palvelusetelit ja henkilökohtaiset budjetit on otettava käyttöön.
  2. Otetaan käyttöön yhteinen kustannuslaskentamalli, jolla mahdollistetaan julkisten ja yksityisten palvelukustannusten pätevä vertailu.
  3. Sote-palveluiden järjestäminen ja tuottaminen pitää erottaa velvoittavasti.
  4. Palveluntuottajat — yksityiset ja julkiset — tarvitsevat tasapuoliset mahdollisuudet toimia.
  5. Julkinen sektori ei saa tehdä vähäriskistä liiketoimintaa.

Lue Yrittäjien sote >>

-

www.yrittajat.fi/liity