Yksityisille yrityksille avautuu sote-uudistuksessa lopulta vain pieni osa sosiaali- ja terveysmarkkinoista. Hallituslähteen mukaan hahmoteltuna on malli, jossa 19 miljardin euron markkinoista vain 2–3 miljardia avautuisi kilpailulle valinnanvapauden myötä.
Neuvottelut sosiaali- ja terveysuudistuksesta jatkuivat vielä tiistaina. Neuvottelulähteet lupailivat sopua jo seuraavalle päivälle, mutta vielä illalla oli epäselvää onnistuttaisiinko tässä. Vasta neuvotteluiden päätyttyä tiedetään myös se, kuinka iso osa Suomen sosiaali- ja terveysmarkkinoista lopulta avautuu yksityisten yritysten saataville.
Sote-uudistus on kolmen palan palapeli, josta yksi pala, valinnanvapaus, on vielä irrallaan.
Hallituksen valinnanvapaus-mallista tiedetään vielä vähän. Tiettävästi lähtökohtana on edelleen, että jokainen suomalainen saa valita "omatiiminsä" eli muutaman hoitajan ja lääkärin yksikön, jota käyttää aina vuoden kerrallaan. Sote-keskus voisi olla joko yksityisen, julkisen tai kolmannen sektorin ylläpitämä, kun tällä hetkellä valinnan voi tehdä vain julkisten terveyskeskusten väliltä.
Lisäksi hallitukselta odotetaan listaa niistä erikoissairaanhoidon palveluista, joiden tuottajan voi valita itse. Aiemmin on esitetty, että valinnanvapaus koskisi tarkasti rajattuja ja ennakkoon suunniteltuja operaatioita kuten kaihi- tai tekonivelleikkauksia.
Viime metreille saakka puolueet ovat vääntäneet kättä ainakin siitä, miten maakunnat velvoitetaan tarjoamaan valinnanvapautta myös erikoissairaanhoidon palveluissa.
Sote-uudistuksen kaksi muuta palaa – maakuntalaki ja sote-palveluiden järjestämislaki - ovat valinnanvapautta pidemmällä. Suomeen syntyy uudistuksessa 18 maakuntaa, joille siirretään kunnille aiemmin kuulunut vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista.
Lausuntokierroksella lait saivat kuitenkin niin voimakasta kritiikkiä, että myös niitä on pakko rukata uuteen uskoon. Hallituslähteen mukaan muutoksista kerrotaan samalla, kun valinnanvapaus esitellään.