Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Martti Ruotsalainen (kesk.) ei halua spekuloida, oliko Suomen suurin erikoissairaanhoidon ulkoistamispäätös Meri-Lapissa näin jälkikäteen ajateltuna järkevä.
Päätös sote-yhteisyrityksen perustamisesta Mehiläisen kanssa tehtiin vuoden 2017 lopussa. Silloin näytti, että pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus saa suuren maakunta- ja sote -uudistuksensa valmiiksi. Mehiläisen avulla haluttiin turvata palvelut Meri-Lapissa.
– Meillä oli silloin vahva usko, että valtakunnallinen sote-uudistus menee eteenpäin, Ruotsalainen sanoo.
Näin ei käynyt. Maakunta- ja sote-uudistus osoittautui Sipilän hallitukselle liian suureksi haasteeksi. Vasemmisto-opposition kiivaan jarrutuksen takia koko uudistus kaatui viime viikolla. Samalla kaatui myös Sipilän hallitus.
Ruotsalainen myöntää, että päätös olisi voinut olla toinen, jos Meri-Lapissa olisi osattu ennakoida sote-uudistuksen kaatuvan. Tällaista tietoa ei ollut. Sitä asiaa on jälkikäteen turha pähkäillä.
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtaja Hannu Roivainen (vas.) arvioi, ettei palvelujen ulkoistamisella olisi ollut samanlaista kiirettä, jos valtakunnallinen lopputulos olisi ollut tiedossa. Päätös tehtiin liian hätäisesti.
Roivaisen mukaan lopputulokseen olisi vaikuttanut myös se, jos Lapin sairaanhoitopiiri olisi ollut Meri-Lapin suuntaan yhteistyöhaluisempi. Roivaisen mielestä tarvittavaa yhteistyöhalua ei Rovaniemen suunnasta löytynyt.
Meri-Lapissa tehty maan suurin erikoissairaanhoidon ulkoistamispäätös on mielenkiintoinen myös siksi, että Kemi on ollut vuosikymmeniä vasemmiston vahvoja linnakkeita.
Valtakunnallisesti vasemmistopuolueet harasivat ankarasti Sipilän hallituksen ajamaa sote-uudistusta ja yksityistämistä vastaan. Jos linja olisi ollut sama myös Meri-Lapissa, hanke olisi ajanut todennäköisesti karille.
Roivainen muistuttaa, että vasemmistoliiton valtuutetut äänestivät Kemissä yhteisyrityksen perustamista vastaan. Yhteistyöhön Mehiläisen kanssa lähdettiin, kun osa sdp:n valtuutetuista kannatti sitä. Valtuuston demariryhmä hajosi äänestyksessä.
– En minäkään olisi uskonut, että Kemissä tehdään tällainen päätös, Roivainen sanoo.
Roivaisen mukaan yhteisyrityksen puolustajat saivat viestinsä läpi. He pystyivät vakuuttamaan ihmiset siitä, että yksityinen yritys turvaa palvelut ja työpaikat Meri-Lapissa.
Ruotsalaisen mukaan olennaista oli, että Mehiläisen kanssa tehtävällä yhteistyöllä haluttiin turvata tietty palvelutaso Meri-Lapissa.
Se, että Mehiläinen tuottaa palvelut, ei ole Ruotsalaisen mukaan este Lapin sairaanhoitopiirin kanssa tehtävälle yhteistyölle. Myös pohjoisen erva-alueella yhteistyön tiivistäminen on välttämätöntä.
Meri-Lapin kunnat eivät ole ainoita Lapissa, jotka ovat turvautuneet yksityisten yritysten apuun. Posiolla sosiaali- ja terveyspalvelut tuottaa Coronaria.
Eduskuntavaalit pidetään reilun kuukauden päästä. Vaalituloksen ratkaisevaa teemaa sote-uudistuksesta tuskin on tulossa.
Mehiläisen budjetti ei aina petä
Keminmaan valtuuston puheenjohtaja Tommi Lepojärvi (kesk.) ei pidä hedelmällisenä pohtia Länsi-Pohjassa tehdyn ratkaisun järkevyyttä muuttuneessa tilanteessa. Kunnat lähtivät Mehiläisen kanssa yhteistyöhön sen tiedon varassa, joka sillä hetkellä oli käytössä.
Aikatauluun vaikutti tieto, että hallitus pyrkii rajoittamaan palvelujen ulkoistamista.
– Lähivuodet näyttävät. Tästä voi tulla arvokas osa tuotannon kokonaisuutta.
Lepojärvi on Keminmaan edustaja Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n hallituksessa. Päätöksentekokyky on yhteisyrityksessä selvästi tehokkaampaa kuin kuntayhtymissä. Erot näkyvät jo esityslistoissa.
– Miksi julkinen ei saa samaa aikaiseksi, Lepojärvi kysyy ja vastaa itse. Julkisella puolella rahat tulevat takuuvarmasti eikä budjetin ylittyminen ole mikään ongelma. Ongelma ne ovat lähinnä kuntayhtymien jäsenkunnille, jotka tuskailevat vuosittain erikoissairaanhoidon menojen hurjan kasvun kanssa.
– Kuntayhtymissä on jonkinlainen säilyttämisen kulttuuri, Lepojärvi sanoo.
Tämä kulttuuri ja omien etujen valvonta ovat myös syitä siihen, ettei uudistuksia saada aikaan. Nykyinen kuntayhtymien rahoitusjärjestelmä kannattaa Lepojärven mielestä purkaa.