Sote ei jätä poliitikkoja rauhaan. Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) ja Alexander Stubbin (kok.) hallitukset yrittivät uudistaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa, mutta kaikki esitetyt mallit kaatuivat yksi toisensa jälkeen. Viimeisin malli, opposition kanssa yhteisesti sovittu, kaatui perustuslaillisiin ongelmiin.
Sen jälkeen käytiin vaalit ja nyt muodostetaan uutta hallitusta Juha Sipilän (kesk.) johdolla. Aluksi hallituksen linjasta käydyt neuvottelut sujuivat hyvin, mutta nyt on vaikeampaa. Konkreettisten säästöpäätösten ohella pitäisi löytää sopu, mihin suuntaan sote-uudistusta viedään.
Kokoomus kannattaa suurkuntia ja haluaa parantaa yksityisten palveluntuottajien roolia terveydenhuollossa. Puhutaan Ruotsin mallista. Keskustalaisista moni on liputtanut maakuntamallin puolesta. Perussuomalaisten painotukset eivät ole tulleet hallitusneuvottelujen aikana vahvasti esille. Ainakin osa väestä on lähempänä keskustaa kuin kokoomusta.
Lähipäivinä selvinnee, millaiseen vaihtoehtoon neuvottelijat päätyvät. Se lienee joka tapauksessa selvä, että jättikuntiin perustuva malli ei ole enää käytettävissä.
Sote-uudistus oli edelliselle hallitukselle ylivoimainen eikä ole takuita, että Sipilän hallitus onnistuisi edeltäjää paremmin. Ihmisillä on hyvin erilaisia odotuksia uudistuksen suhteen. Mielipiteet vaihtelevat sekä puoluekannan että asuinpaikan mukaan.
Lännen Media kysyi 1263 kunnallispoliitikon kantaa uudistukseen. Ainoa asia, josta kuntapäättäjien enemmistö oli samaa mieltä, oli se, että uudistusta tarvitaan. Nykyisen menon jatkamista kannatti vain yhdeksän prosenttia vastaajista (LK 22.5.).
Mielenkiintoiseksi kyselyn tuloksen tekee se, ettei keskustan hellimä maakuntamalli saa keskustalaisten kuntapoliitikkojen selkeää kannatusta. Vaaleilla valittavaa ja verotusoikeuden omaavaa maakuntavaltuustoa kannatti keskustalaisista 42 prosenttia. Kuntayhtymiin perustuvaa mallia kannatti 42,3 prosenttia eli hieman enemmän.
Maakuntahallinnon vahvistamista kavahdetaan, koska sen pelätään kasvattavan veronmaksajien taakkaa. Mikäli Sipilän hallitus päätyy maakuntamalliin, tähän pelkoon pitää löytää hyviä vasta-argumentteja. Demokratian lisääminen on sinänsä hyvä asia, mutta lisää veroja ei kaivata. Hallintoa pitää keventää eikä kasvattaa.