Uusi EU-lainsäädäntö jättää netinkäyttäjien tietosuojaan yhä selviä aukkoja. Pitkään valmisteltu ja kuukauden päästä käyttöön tuleva tietosuoja-asetus parantaa mahdollisuuksia kontrolloida omien henkilötietojen käyttöä verkossa. Se ei kuitenkaan riitä estämään Facebookin käyttäjätietoskandaalin kaltaisia väärinkäytöksiä, arvioi tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio .
Miljoonien Facebook-käyttäjien tietosuojaloukkaukset ovat lisänneet molemmin puolin Atlanttia vaatimuksia sosiaalisen median sääntelyn kiristämisestä. Aarnion mukaan viranomaisilla on yhä auki paljon kysymyksiä sosiaalisen median yritysten ansaintalogiikasta ja siitä, miten käyttäjätietoja tarkalleen hyödynnetään.
– Onko ihmisillä esimerkiksi oikeus kieltäytyä ottamasta mainoksia vastaan tai pitäisikö niissä olla etukäteinen suostumus, Aarnio kysyy.
Eurooppalaiset tietosuojaviranomaiset perustivat äskettäin erillisen työryhmän pohtimaan sosiaalisen median sääntelyä. Viime kädessä kyse on teknologian kehityksen käynnistämästä murroksesta, jossa henkilötiedoista on tullut sosiaalisen median alustoilla ja ylipäätään verkossa rahaan verrattavaa valuuttaa.
Algoritmit läpivalaisuun
Facebook on ajautunut kriisiin sen jälkeen kun kävi ilmi, että liki 90 miljoonan käyttäjän tietoja on saatettu hyödyntää luvatta Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin vaalikampanjassa ja Britannian EU-eroa ajaneessa kampanjoinnissa. Tietoja käyttäneen data-analyysiyhtiö Cambridge Analytican toiminta on parhaillaan tietosuojaviranomaisten syynissä.
– Ilmeisesti siellä on tehty myös epäeettistä tutkimusta taustalla, Aarnio sanoo.
Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaaren (sd.) mukaan EU on reagoinut Facebook-skandaaliin hankkeella, jolla pyritään lisäämään algoritmien sääntelyä. Facebook ja muut käyttäjätietoja hyödyntävät jätit eivät ole avanneet tarkemmin algoritmejaan eli tietokoneille syötettyjä toimintaohjeita, joilla vaikkapa päivityksiä ja mainoksia kohdennetaan käyttäjille.
– Seuraava vaihe on mennä sääntelyssä ihan ytimiin eli näihin algoritmeihin, jotka ovat liikesalaisuuksia ja koko tietoyhteiskunnan rakennuspalikoita. Niistähän riippuu se, millä tavalla tietoa suodatetaan, Jaakonsaari sanoo.
Aarnio huomauttaa, että automatisointi ja profilointi kuuluvat jo uuden EU-asetuksen soveltamisalaan.
– Veikkaan, että nyt ensin katsotaan, tuoko asetus jotain parannusta tilanteeseen. Sen jälkeen katsotaan, tarvitaanko muutoksia.
Facebook pakenee rapakon taa
Monikansallisten datajättien sääntely on vaikeaa myös siksi, että tietosuojalainsäädäntö on Yhdysvalloissa selvästi löysempää kuin Euroopassa. EU:n uusi tietosuoja-asetus on tiukempi kuin muualla maailmassa.
Facebookin toimitusjohtajan Mark Zuckerbergin mukaan yhtiö aikoo suojata kaikkien käyttäjiensä tietoja uuden EU-asetuksen "hengessä". Facebookin toimet viittaavat kuitenkin päinvastaiseen.
Uutistoimisto Reutersin mukaan Facebook suunnittelee siirtävänsä puolitoista miljardia käyttäjää Yhdysvaltain lainsäädännön piiriin. Facebookilla on yhteensä yli kaksi miljardia käyttäjää, joista valtaosaan sovelletaan tällä hetkellä eurooppalaista lainsäädäntöä. Siirrolla Facebook säilyttää vapaammat kädet käyttäjätietojen hyödyntämiseen.
Aarnion mukaan Euroopassa ja Yhdysvalloissa on selvä periaatteellinen ero suhtautumisessa tietosuojaan. Yhdysvalloissa lähtökohtana on, että ellei yksityisten tietojen käyttö tuota erityistä harmia, niitä voidaan hyödyntää vapaasti.
– Eurooppalainen ajattelu taas lähtee siitä, että ihmisillä on aina oikeuksia: oikeus tietää, kuka heidän tietojaan käsittelee, oikeus vaikuttaa tietojen käsittelyyn, oikeus huolehtia, että tiedot ovat virheettömiä ja tarpeellisia ja niin edelleen.
Aarnion mukaan Yhdysvalloissa alueellisen oikeuslaitoksen tuomari on todennut, että Facebookin asiakkaita eivät ole kansalaiset vaan mainostajat. Viimeaikaiset paljastukset ovat kuitenkin muuttaneet ajattelua myös Yhdysvalloissa.
– Eurooppalainen malli on ihan selkeästi nousemassa niskan päälle.
"Kaikkialla on suuri hämmennys"
Myös Euroopassa lainsäätäjät ja sosiaalisen median käyttäjät ovat heränneet vasta viime vuosina netin tietosuoja-ongelmien mittaluokkaan. Jaakonsaaren mukaan Facebook-skandaali oli herätyshuuto, johon pitää vastata lisäämällä tietoisuutta sosiaalisen median jättien toimintalogiikasta.
– Tämä on sen verran uusi asia, että kaikkialla on suuri hämmennys. Sääntelyä ei voi antaa yksin yrityksille, poliitikkojen on oltava mukana miettimässä sitä.
– Ehkä voi sanoa, että vähän liian myöhään kaikki on tullut tarkasteluun, mutta näinhän se on aina teollisissa vallankumouksissa. Ensin tapahtuu teknologinen kehitys ja sitten aletaan miettiä eettisiä kysymyksiä, Jaakonsaari sanoo.
Aarnio arvioi, että suomalaisten lainsäätäjien ja viranomaisten ymmärrys datajättien toimintalogiikasta on vasta lapsenkengissä.
– Meillä on jopa esimerkkejä, että viranomaiset suosittelevat Facebook-tunnistautumista, kun niiden palveluita käytetään.
Jos verkkopalveluihin kirjautuu Facebook-tunnuksilla, Facebook voi hyödyntää myös kyseiseen palveluun syötettyjä käyttäjätietoja.
– Mielestäni suomalaiset viranomaiset ovat menneet siihen halpaan, että pitäähän meidänkin siellä olla, kun muutkin kaksi miljardia ihmistä ovat, Aarnio sanoo.