Someroharjun varuskunnassa majaansa pitävä Lapin sotilassoittokunta viettää tänä vuonna 50-vuotisjuhlavuottaan. Sotilasmusiikki Suomessa täyttää tänä vuonna 200 vuotta, joten Pohjois-Suomen omalla soittokunnalla on paljon syytä juhlaan.
Sotilaskotiliitto täytti puolestaan viime vuonna 100 vuotta. Torstaina 9. toukokuuta nämä arvokkaaseen ikään ehtineet toimijat järjestävät yhteisvoimin marssimusiikkikonsertin Lapin sotilassoittokunnan harjoitustilassa Rykmenttisalissa.
– Sotilaskoti muodostaa sotilassoittokunnan kanssa dynaamisen duon puolustusvoimien maineenhallinnan kannalta. Molemmat toimivat eräänlaisina hyvän tahdon lähettiläinä, kertoo Lapin sotilassoittokunnan päällikkökapellimestari musiikkimajuri Jaakko Nurila.
Villasukkia vieraileville solisteille
Nurilan mukaan sotilaskoti on paljon muutakin kuin maistuvia munkkeja. Sotilaskoti nähdään varusmiesten keitaana vaativan palveluksen keskellä. Tämä on totta kai erittäin tärkeätä työtä, mutta sotilaskotiyhdistys toimii laajalti varuskunnan ulkopuolellakin, mikä saattaa tulla yllätyksenä isolle yleisölle.
– Lapin sotilassoittokunnalle sotilaskoti on erittäin tärkeä ja mieluinen yhteistyökumppani. Esiinnymme säännöllisesti Rovaniemen sotilaskodissa erilaisissa tilaisuuksissa, mutta yhteistyötä tehdään myös muuten. Sotilaskoti on usein mukana tukemassa konserttejamme muun muassa lipunmyynnin ja kahvituksen osalta. Sotilaskotisisarten kutomia villasukkia on jaettu soittokunnan vieraileville solisteille, joten yhteistyötä tehdään useilla eri tavoilla, Nurila jatkaa.
Soittokunta myös ostaa sotilaskodin palveluja esimerkiksi pitkien harjoitusrupeamien oheen. Sotilaskoti on ollut mukana yhteisen historian aikana sadoissa ellei tuhansissa erilaisissa tapahtumissa Lapin sotilassoittokunnan kanssa.
Etu- ja takapotkut, teema ja vastateema
Konsertin johtaa Lapin sotilassoittokunnan kapellimestari musiikkikapteeni Tero Haikala. Hän on rakentanut konsertin ohjelmiston korostaen marssin monimuotoisuutta sävellystyyppinä.
– Konsertin ideana on kertoa musiikin keinoin, kuinka monikäyttöinen marssi on. Meillä armeijassa ajatellaan helposti, että marssit ovat paraatien ja muiden puolustusvoimien tilaisuuksien käyttömusiikkia. Perinteiset sotilasmarssit ja eri joukko-osastoiden kunniamarssit ovat totta kai osa konsertin ohjelmistoa, mutta halusimme tuoda tähän konserttiin myös muunlaisia marsseja.
Marsseja kuullaan niin häissä kuin hautajaisissa. Kirkkojen lisäksi esimerkiksi sirkus on perinteinen paikka kuulla marssimusiikkia. Klassiset säveltäjät ovat säveltäneet erittäin laajalti tunnettuja marsseja. Myös elokuvien marssisävelmät ovat tuttuja ja rakastettuja.
– Joku säveltäjä on joskus sanonut, että marssi on helppo ja yksinkertainen sävellys, jonka jokainen osaa säveltää. Marssin tärkeimmät elementit ovat etu- ja takapotkut, teema ja vastateema. Tulemme purkamaan nämä elementit erään marssin osalta yleisölle, jotta kaikki voivat kuulla miten marssi rakentuu, Haikala kertoo.
Marsseissa ja popissa yhtäläisyyksiä
Vaikka marssin peruselementit ovat varsin yksinkertaisia, Someroharjun konsertissa esitellään nimenomaan kuinka erityyppisiä ja -tunnelmaisia marssit voivat keskenään olla. Konsertissa kuullaan eräitä maailman hienoimpia ja juhlavimpia marssisävellyksiä.
Haikalan mukaan marssimusiikissa ja pop-musiikissa on yhtäläisyyksiä. Molemmissa metsästetään täydellistä kertosäettä tai sitä tarttuvinta melodiaa.
– Yksi konsertin ja maailman tunnetuimmista marsseista on Edward Elgarin paljon häämarssina käytetty sävellys Pomp and Circumstance, jonka säveltäjä itse tunnisti aikansa hitiksi jo ennen ensiesitystä. Ja oikeassa hän olikin, sillä marssi jouduttiin esittämään kantaesityksessään kolme kertaa ennen kuin yleisö suostui poistumaan konserttisalista, Haikala kertoo.
Jutun kirjoittaja on Lapin sotilassoittokunnan tiedottaja.