Mainos

"Soi­di­nyöt" su­kel­taa metson perässä he­li­se­vään ke­vät­yö­hön

Pyhätunturin Naavassa 23.4. julkistettava Raija Järvisen Soidinyöt-kirja sukeltaa metson perässä helisevään kevätyöhön.

Metsojen piirileikkiä soidinkummulla. – Raija Järvisen teoksen kuvitusta.
Metsojen piirileikkiä soidinkummulla. – Raija Järvisen teoksen kuvitusta.

Raija Järvisen esikoisteoksen julkaisee pohjoisen kirjoihin erikoistunut Väyläkirjat-kustantamo, joka on 25 toimintavuotensa aikana julkaissut jo yli 400 kirjaa, pääosin juuriltaan Lapista.

Soidinöiden ehdoton vahvuus on onnistunut ja tarkka luontokuvaus. Kevätyöt piirtyvät selkeinä lukijan silmiin. Voi melkein kuulla metsäsuksien rapinan yökylmän puraisemalla soselumella. Tapahtumat on kuvattu sellaisella varmuudella, jonka vain omakohtaiset kokemukset voivat antaa, eräkirjailija Seppo Saraspää luonnehtii teosta.

– Kirjoittaja kuvaa rehellisesti omia sisimpiä tuntojaan. Näin hän avaa lukijalle oven, jolla lukija pysähtyy, sulkee silmänsä ja tuntee tekstin koskettavan omia syvimpiä tuntojaan, Saraspää kiittää.

Väyläkirjat-kustantamon edellinen metsokirja, Teuvo Hietajärven Erämaa elää. Metson matkassa Itä-Lapin kairoissa ilmestyi 2017. Tunnustetulta luontokuvaajalta on tulossa loppukesästä uutta: tykkylumesta kertova Valkeuden valtakunta.

Pohjan Tornio neljän vuosisadan matkakertomuksissa

Väyläkirjat-kustantamo on saanut syntynsä historian vaalimisesta. Sen kirjavalikoimassa on tänäkin vuona esillä monta merkkivuotta – muun muassa niin 400 vuotta sitten perustetusta Torniosta kuin sata vuotta sitten Suomen liitetystä Petsamosta.

Kesäyön aurinko nähtynä Alatornion kirkon tornista kesäkuussa 1799. Taustalla Tornion kirkko Suensaarella. Maalannut ruotsalainen A. F. Skjöldebrand. – Kuva kirjasta Pohjan Tornio: 400 vuotta – 40 kertojaa.
Kesäyön aurinko nähtynä Alatornion kirkon tornista kesäkuussa 1799. Taustalla Tornion kirkko Suensaarella. Maalannut ruotsalainen A. F. Skjöldebrand. – Kuva kirjasta Pohjan Tornio: 400 vuotta – 40 kertojaa.

Keski-Euroopasta katsoen Suomi oli pitkään syrjäinen, köyhä maa, joka ei herättänyt erityistä kiinnostusta. Lappi sen sijaan on aina ollut tiedemiesten kiinnostuksen kohteena.

– Niinpä mistään muusta nykyisen Suomen kaupungista ei ole olemassa vanhoja matkakuvauksia yhtä paljon kuin Torniosta – ei edes Turusta, vaikka siellä oli yliopisto ja piispanistuin. Kuvauksia löytyy latinaksi, ruotsiksi, ranskaksi, englanniksi, saksaksi, italiaksi, venäjäksi, tanskaksi, puolaksi, unkariksi jne. Tässä suhteessa Pohjan Tornio päihittää Suomen Turun mennen tullen, Lapin yliopiston sivistyshistorian dosentti Osmo Pekonen kertaa.

Tornion kautta ovat kulkeneet lukemattomat matkamiehet: evankelistat ja kauppamiehet, tiedemiehet ja tutkijat, seikkailijat ja turistit.

– Torniossa käyneistä matkamiehistä ylivoimaisesti kuuluisin on ranskalainen Maupertuis 1736-37. Hän kirjaimellisesti vei Tornion ja Tornionlaakson aikanaan maailmankartalle maapallon muodon todistaneilla mittauksilla ja laskelmilla, Pekonen muistuttaa.

Väyläkirjat julkaisee toukokuussa kirjan Pohjan Tornio: 400 vuotta – 40 kertojaa.

Miten turismi tuntureilla alkoi?

Levin matkailu on nykyään jo maailmankuulua. Dosentti Marja Toivosen tuore tietokirja Levin matkailun synty – Kotimajoitus Sirkassa 1930-1980-luvuilla kertoo, miten turismi sai alkunsa kylän kotien majoituksena 90 vuotta sitten ja miten kehitys jatkui sotien tuhon jälkeen nykyajan murrokseen.

Naapurikylien Ylläksen matkailun alku ajoittuu samaan aikaan kuin Sirkankylän. Kari Kaulasen Kuuramäki kuvaa vastaavaa kehitystä romaanin keinoin: Kuuramäki I: "Tunturin tuolla puolen" ilmestyi kolme vuotta sitten ja sai viime syksynä jatkokseen II osan: "Kylä tunturien sylissä". Vuoden sisällä sarja täydentyy jo trilogian kolmanteen osaan.

Sompion ja Petsamon värikästä historiaa

Lappi sai sata vuotta sitten toisen käsivartensa, kun 1921 Suomeen liitettiin Petsamo. Vain neljännesvuosisataan jäänyt aikakausi on kuvattu tiiviisti Väyläkirjojen juhlakirjassa Murtunut unelma Petsamosta.

Korona-aikana on hyvä palauttaa mieleen, että usein mainittujen Jäämeren kalastuksen ja sataman sekä nikkelimalmin ohella alueella oli historiallinen merkitys matkailulle.

–  Petsamo antoi alkusysäyksen Suomen matkailun kehittämiselle, tietokirjailija Seppo J. Partanen tiivistää.

100 vuotta sitten Suomeen liitetystä Pesanmosta tuli kotimaan matkailun alkukoti. Liinahamari hotelli 1937. Kuva: Aarne Pietinen.
100 vuotta sitten Suomeen liitetystä Pesanmosta tuli kotimaan matkailun alkukoti. Liinahamari hotelli 1937. Kuva: Aarne Pietinen.

Filosofian tohtori Heli Saarisen uraauurtava teos Sompion saamelaiset. Tunturien päiväpuolen kansa nostaa esiin Saariselän tunturien eteläpuolen alueen ja väestön.

Dosentti Matti Enbuske arvioi teoksen ansioita:

– Tekijä hyödyntää ansiokkaasti tutkimuskirjallisuutta, kytkee Itä-Lapin laajempiin yhteyksiin ja käy tekstissään kiihkotonta vuoropuhelua tutkijoiden kanssa kiistanalaisista historian kysymyksistä.

Ikimuistojen Sompio Nattasen Pyhälaelta. – Heli Saarisen kirjan Sompion saamelaiset kuvitusta. Kuva: Rami Rajakallio.
Ikimuistojen Sompio Nattasen Pyhälaelta. – Heli Saarisen kirjan Sompion saamelaiset kuvitusta. Kuva: Rami Rajakallio.

Dosentti Timo Helle linkittää Saarisen kirjan lähtökohtia Samuli Paulaharjun sadan vuoden takaiseen vanhan Sompion kirjaan.

– Siinä on paljon kiinnostavaa tietoa myös Paulaharjunsa lukeneille, ja se saa ehkä Paulaharjusta tietämättömänkin etsimään käsiinsä tämän. Ja paljon on ehtinyt tapahtua tietysti myös Paulaharjun jälkeen, siitäkin kerrotaan.

Tutustu kirjoihin ja tilaa verkkosivuilta: www.vaylakirjat.fi

Väyläkirjat

Kevätmyynti ke–la 14.-17.4. Rovaniemellä kauppakeskus Rinteenkulmassa:

ke klo 16-19,  to & pe klo 12-18, la klo 10-14

Sisäänkäynti 2. krs autoparkin päädystä, POP-pankin ja Partio-Aitan myymälän vieressä. Väljä, turvallinen tila tutustua rauhassa uutuuskirjoihin.

www.vaylakirjat.fi