Puolustusvoimilla ei ole olemassa tietoa, kuinka paljon Suomesta yhä löytyy sodanaikaisia räjähteitä.
–On mahdotonta sanoa, paljonko räjähteitä vielä on. Sodanaikaisista pommituksista ja asekätkennöistä ei ole dokumentteja, pääesikunnan viestintäosaston apulaisosastopäällikkö Arto Hirvelä kertoo.
–Edes arviota ei kannata esittää, hän tähdentää.
Kun rintamalinja vetäytyi, aseita hävitettiin nopeasti esimerkiksi upottamalla. Kansalaiset taas kätkivät aseita maakuoppiin ja vinteille.
Espoon Bodomjärvestä löytyi viikonloppuna sodanaikainen räjähde, joka tehtiin vaarattomaksi paikan päällä. Räjähteen löysi kansalainen, joka ilmoitti asiasta hätäkeskukseen.
Puolustusvoimilla on kuitenkin tiedossa paikkoja, minne sodanaikaisia räjähteitä on suunnitelmallisesti esimerkiksi upotettu.
Näitä sotilasräjähteitä käydään raivaamassa eli tekemässä vaarattomiksi erillisen raivaussuunnitelman mukaisesti.
–Suunniteltujen tehtävien lisäksi tulee aina yllätyksiä. Tänä vuonna puolustusvoimat on raivannut jo noin 170 sotilasräjähdettä eri puolilla Suomea, Arto Hirvelä sanoo.
Raivausta on tehty niin maalla kuin vesistöissä. Sotilasräjähteet ovat useimmiten kranaatteja, miinoja tai lentopommeja.
Raivausta tekevät niin maa- kuin merivoimat, mutta yllättäviin löytöihin tarttuu yleensä lähin yksikkö.
Hirvelän mukaan viime vuonna sodanaikaisia räjähteitä raivattiin noin 400.
Viime vuosina raivauksia on tehty vuosittain noin 350–400.
–Sotilasräjähteet eivät ole turvallisia, Arto Hirvelä korostaa.
Niistä on ilmoitettava heti hätäkeskukseen. Räjähteen löytyminen on poliisiasia, johon puolustusvoimat antaa virka-apua.
Esimerkiksi Bodomjärvi on suosittu uimapaikka. Yleisimmin räjähteet löytyvät kuitenkin syrjäisiltä paikoilta.
