Skeit­taa­jat toi­vo­vat betonia rajalle

Vauhti yltyy nopeasti, kun Riku Lokka rullailee pitkin Duudson Activity Parkin skeittipaikan poolia Tornion Elämyskeskus Lapparilla. Vanerisen "altaan" kurveissa on kokeneellekin skeittarille haastetta.

Koska ulkoparkkien sulamista lumesta on saanut odotella toukokuulle asti, ovat Meri-Lapin skeittaajat toistaiseksi saaneet ahtautua Lapparille. Seudun ainoa sisäskeittipaikka on vetänyt vakikävijöiksi myös muun muassa rovaniemeläisiä skeittaajia.

Lapparilla taitojaan on hiomassa myös Juuso Simula , joka on muuttanut kuukausi sitten Sodankylästä Kemiin. Hänellä on ollut skeittiparkkiin nyt kausikortti, ja siellä on tullut käytyä melkein joka päivä.

–Kesäskeittipaikat ovat täällä päin ihan hyvin saavutettavissa, jos on auto. Lähiseudulla on ainakin kymmenen paikkaa.

Skeittiharrastuksen elossa pysyminen vaatii varsinkin pienillä paikkakunnilla harrastajilta todellista tee-se-itse-meininkiä ja intohimoa lajiin.

–Tuntuu hullulta, että vielä tänä päivänä ollaan samassa tilanteessa kuin silloin, kun itse aloitin. Omasta tilastaan joutuu taistelemaan, sanoo vuonna 1995 skeittauksen aloittanut torniolainen Riku Lokka .

–Tällä alueella toiminta pysyy juuri ja juuri kasassa, mutta ei pääse kehittymään.

Torniossa on viime vuosina ollut sisäskeittitiloja Länsirannalla sekä Putaalla Aarnintiellä, mutta ne on otettu muuhun käyttöön tai sisäilmaongelmien vuoksi suljettu.

Jonkinlainen ulkoskeittipaikka taas löytyy melkein joka kunnasta, mutta ne ovat usein huonossa kunnossa. Vanerirampit ovat sään vaikutuksille herkkiä. Esimerkiksi Karihaaran ja Ristikankaan skeittipaikat ovat huonokuntoisia, ja Karihaaran skeittipaikkaa on pohdittu siirrettäväksi Mansikkanokan Urban Parkkiin.

Kokkokankaan skeittipaikka Torniossa on joutunut myös jatkuvan ilkivallan kohteeksi. Se on yritetty esimerkiksi polttaa. Paikalle on pyydetty aitoja ja skeittarit ovat itsekin sellaisia rakentaneet, mutta nekin on hajotettu.

–Skeittipaikka rakennettiin aikoinaan aivan väärään paikkaan. Sinne ei kannata enää oikein laittaakaan mitään, koska kaikki rikotaan heti, harmittelee nuoriso-ohjaaja Markku Lukkariniemi.

Torniolaiset skeittarit toivoisivat betonista skeittiparkkia Tornion ja Haaparannan kehitteille olevalle raja-alueelle.

Riku Lokka uskoo, että harrastajamäärä tulee räjähtämään käsiin viimeistään silloin, kun laji nähdään Tokion kesäolympialaisissa vuonna 2020.

–Olisi hienoa, jos Tornio olisi tässä nyt edelläkävijänä.

Skeittiparkit ovat siitä erityisiä harrastuspaikkoja, että ne vetävät harrastajia jopa toiselta puolelta Suomea. Skeittauskulttuuriin kuuluu reissaaminen, ja uusia parkkeja käydään testaamassa kauempaakin.

Tornion kaupungilta löytyy skeittaajien toiveelle paitsi sympatiaa, myös konkreettisia suunnitelmia.

Haaparannan kanssa yhteisen raja-alueen puiston suunnitelmiin kuuluu betoninen skeittiparkki, mutta ideat ovat jääneet toistaiseksi suunnitteluasteelle.

–Tämä on tylsästi rahakysymys. Emme ole vielä saaneet hankkeelle ulkopuolista rahoitusta, kaupunginarkkitehti Jarmo Lokio toteaa.

Skeittiparkki tulisi E4-tien eteläpuolelle Green Linen viereen.

Kokonaisuudessaan puistohankkeen kustannusarvio on 2 miljoonaa euroa. Tiukan taloustilanteen vuoksi Tornio ja Haaparanta eivät ole pystyneet toteuttamaan hanketta kokonaan omasta pussistaan.

–Toivotaan, että uusi valtuusto suhtautuu asiaan myötämielisesti, niin saadaan se eteenpäin. Tietenkin se edellyttää myös Haaparannalta myönteistä suhtautumista, Lokio sanoo.

Kemissä skeittaus on noussut jo valtuustonkin asiaksi, kun 26 kaupunginvaltuutettua allekirjoitti valtuustoaloitteen skeittiparkin rakentamisesta viime kesänä.

Kaupunginvaltuuston päätöksellä skeittiparkkihanke sisällytetään keskustan kehittämisprojektiin.

Nuorisotyön järjestämässä kyselyssä nuoret kannattivat parkin sijoittamista keskustaan ja ehdottivat sijainniksi Mansikkanokkaa. Hankkeen valmisteluvaiheessa mahdolliseksi sijoituspaikaksi on esitetty myös Kauppatoria.

Skeittiparkin kustannuksiksi on esimerkkikohteiden perusteella arvioitu 50 000 –100 000 euroa riippuen sijainnista ja rakennusmateriaalista. Parkin toteuttaminen edellyttää vielä erillisen suunnitelman laatimista lopullisen kustannusarvion selvittämiseksi, jonka perusteella varsinainen investointiesitys voidaan laatia.

Skeittiparkin sijaintipäätösesitys laaditaan keskustan kehittämisprojektin suunnittelun yhteydessä. Hanke etenee todennäköisesti vuonna 2018, sillä tälle vuodelle skeittiparkille ei ole varattu suunnittelu- eikä investointimäärärahaa.