Si­sä­mi­nis­te­ri: Vi­ha­pu­he­toi­min­taan liit­ty­vän lain­sää­dän­nön te­hok­kuus ar­vioi­daan uu­des­taan – Myös syyt­tä­jien häi­rin­tä li­sään­ty­nyt

Sisäministeri Kai Mykkäsen (kok.) mukaan vihapuhetoimintaan liittyvän lainsäädännön toimivuus arvioidaan uudestaan. Mykkänen on ryhtynyt jo selvittämään poliisia koskevan lainsäädännön täsmentämisen tarpeita.

–Vihapuhetoiminta on ilmiönä selvästi laaja yhteiskunnallinen ongelma, joka koskee poliisin lisäksi muita viranomaisia ja myös muita toimijoita, kuten toimittajia, ministeri Kai Mykkänen toteaa Lännen Medialle.

–Vihapuhetta koskevien laajempien lainsäädännöllisten muutostarpeiden kanssa aion olla yhteydessä oikeusministeri Antti Häkkäseen (kok.).

Oikeusministeriö on kokoamassa syksyllä laajan asiantuntijajoukon yhteiskunnan eri alueilta pohtimaan sananvapauden ja vihapuheen rajapintaa. Ministeriö aikoo verrata myös muiden maiden vihapuhesäätelyä Suomen lainsäädäntöön.

Oikeusministeri Antti Häkkänen korostaa, että jokaisella ihmisellä on oikeus työntekoon ja normaaliin vapaa-aikaan ilman turvallisuusuhkaa.

–Vihapuhe ja vainoaminen ovat vakavia tekoja, joihin syyllistyvät on saatava tehokkaasti vastuuseen. Sosiaalisessa mediassa tapahtuvat vihakampanjat ovat erittäin ongelmallinen ilmiö, oikeusministeri Antti Häkkänen toteaa Lännen Medialle.

–On löydettävä keinot säilyttää laaja sananvapaus, mutta samalla kyetä torjumaan vihapuhetta. Vihapuhe ei ansaitse sananvapauden suojaa.

Suomen poliisijärjestöjen liitto vaati alkuviikosta (LM 26.6.), että poliisien yksityistietojen ja kuvien käyttö törkykampanjoissa kriminalisoidaan. Poliisihallitus laajentaisi mahdollisen kriminalisoinnin koskemaan myös muita virkamiesryhmiä kuten syyttäjiä ja tuomareita.

Suomen syyttäjäyhdistys kertoo, että myös syyttäjät joutuvat yhä useammin törkykampanjoinnin kohteeksi. Sosiaalisessa mediassa levitettävät valheelliset väitteet henkilöityvät erityisesti viharikossyyttäjiin ja niihin syyttäjiin, jotka käsittelevät viharikoksia tutkineista poliiseista tehtyjä rikosväitteitä.

–Kannatamme poliisin esityksen selvittämistä ja viharikoksiin liittyvän lainsäädännön uudelleen arvioimista, syyttäjäyhdistyksen puheenjohtaja Jukka Haavisto sanoo.

–Lainsäädäntö ei ole pysynyt netti-ilmiöiden perässä. Täsmennyksiä ja uudistuksia arvioitaessa on perusteltua miettiä työhön liittyvien viharikosten siirtämistä virallisen syytteen alaisiksi, Haavisto jatkaa.

Haavisto korostaa, että on ensisijaisesti yhteiskunnan ja työnantajien tehtävä turvata työntekijän työrauha ja turvallisuus. Nykylaissa suuri osa viharikoksista on pääsääntöisesti asianomistajarikoksia.

–On kohtuutonta edellyttää, että työntekijän on seurattava itseensä kohdistuvaa kirjoittelua ja häirintää ja altistuttava rikosilmoitusten takia vihapuheen jatkumiselle ja voimistumiselle, Haavisto toteaa.

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen penää nopeaa puuttumista jatkuvasti laajenevaan vihapuhetoimintaan.

–Tämän pitäisi tapahtua ennen kuin ilmiö ehtii nakertaa julkisen hallinnon ja viranomaisen toimintaa. Tai vaikuttaa kenenkään työntekoon kohtuuttomilla tavoilla ja jopa niin, ettei henkilö halua enää jatkaa tehtävissään, Toiviainen sanoo.

Toiviainen arvioi vihapuhetoimintaa mutkikkaaksi ilmiöksi. Hän näkee tarpeelliseksi laajan yhteiskunnallisen keskustelun siitä, vastaako nykyinen rikoslaki riittävän tehokkaasti some-ajan ilmiöihin.

–On selvitettävä, keitä kaikkia vihapuhetoiminta koskee, miten se vaikuttaa kohteisiinsa ja yhteiskuntaan, ja mitkä ovat keinot turvata ihmisille työrauha, Toiviainen sanoo.

–Olen iloinen, että keskustelu aiheesta on avattu. Mahdollinen kriminalisointi on kuitenkin mietittävä huolellisesti ja selvitettävä, miten muissa maissa ilmiötä on lähdetty hillitsemään lainsäädännön tasolla.

Mykkänen pitää poliisin huolta poliisihenkilöihin kohdistuvasta viha- ja painostuskampanjoinnista aiheellisena. Syyttäjälaitoksen huoli syyttäjiin kohdistuvasta vihapuhetoiminnasta alleviivaa Mykkäsen mukaan ilmiön laajuutta.

–Vihapuhetoimintaan liittyvä lainsäädäntö on syytä arvioida uudestaan. En voi kuitenkaan luvata tähän helppoa ratkaisua. Löytyykö ratkaisuja nykyisen rikoslain tulkinnasta, nykylain täsmentämisestä vai uudesta laista, sitä en osaa tässä vaiheessa arvioida.