Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ei ota selvää kantaa siihen, voidaanko Kreikan tukiohjelmaa koskevaan ratkaisuun sisällyttää lupaus velkahelpotuksista.
- Minulle tämä ei ole kovin keskeinen mietinnän kohde. Tiedetään, että Kreikka ei selviä mistään veloista, ellei se tee näitä reformeja. Jos ei sitä sitoumusta tule, on aivan turha puhua mistään muustakaan, Sipilä sanoo Brysselissä.
Velkahelpotukset ovat keskeinen kiistakapula Kreikan tukiohjelmaa koskevissa neuvotteluissa. Kreikan on vaikea suostua mihinkään sopimukseen, jossa velkahelpotukset eivät ole jollain tapaa mukana.
Euromaat ovat jo vuonna 2012 luvanneet Kreikalle, että tukilainojen maksuaikoja voidaan edelleen pidentää ja korkoja alentaa, jos Kreikka toteuttaa ohjelman edellyttämät toimet. Kreikka on saanut aiemmin vastaavia myönnytyksiä, joten kovin paljon pelivaraa niissä ei enää ole.
Sipilä toistaa aiemman näkemyksensä siitä, että velkahelpotukset ovat "akateeminen kysymys", koska euromaiden myöntämät tukilainat ovat jo korko- ja lyhennysvapaita vuoteen 2022 saakka.
Sipilä myöntää, että velkahelpotuksilla olisi kuitenkin merkitystä Kreikan pidemmän aikavälin velkakestävyyteen. Kreikkaa lainoittava Kansainvälinen valuuttarahasto on sääntöjensä mukaisesti hyvin tarkka maan velkakestävyydestä ja patistaa euromaita hyväksymään velkahelpotukset.
Sipilä uskoo siihen, että Kreikan tukiohjelmaa koskeva kiista saadaan ratkaistua "viimeisellä minuutilla".
- On kaksi paperia pöydällä. Toinen on instituutioiden paperi ja toinen Kreikan paperi. Toinen on neliö ja toinen ympyrä ja ne eivät mene samasta reiästä vielä läpi. Tarvitaan joko jyrsinkonetta tai sorvia, että saadaan toinen muotoiltua.
