- Rehellisesti sanottuna en ole kyllä kysymystä miettinyt yhtään, en myöskään tunne lakialoitteen sisältöä. Näillä tiedoilla en näe mitään syytä nykylainsäädännön muuttamiseen. Hallituksessa asiasta ei ole ollut millään tavalla esille.
Näin vastasi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kysymykseen siitä, miten hän henkilökohtaisesti suhtautuu eduskuntaan tällä viikolla edenneeseen lakialoitteeseen huntukiellosta.
Lännen Media haastatteli Sipilää lauantaina, kun tämä oli paluumatkalla Argentiinaan ja Meksikoon suuntautuneelta vienninedistämismatkaltaan. Kysymys huntukiellosta liittyy myös kauppasuhteisiin, sillä joissakin islamilaisissa kulttuureissa sellaisen säätämistä ei todennäköisesti katsottaisi ainakaan taloussuhteita parantavaksi tekijäksi.
Eräissä EU-maissa on jo otettu käyttöön muslimien asuihin liittyviä kieltoja tai rajoituksia. Ranskassa säädettiin muutama vuosi sitten voimaan kasvot peittävien huivien käyttökielto voimaan yleisille paikoille. Hollannissa kasvot peittäviä huiveja ei saa käyttää esimerkiksi kouluissa, sairaaloissa ja julkisissa liikennevälineissä.
Suomessa huntukielto on puhtaasti perussuomalainen projekti. Viidentoista perussuomalaisen kansanedustajan allekirjoittama lakialoite oli eduskunnan lähetekeskustelussa keskiviikkona. Muiden puolueiden kansanedustajilta lakialoite ei saanut yhtään allekirjoittajaa.
Lakialoitteessa esitetään, että kasvot peittävän hunnun käytöstä yleisellä paikalla säädettäisiin sakkorangaistus.
Suomen perustuslaki takaa kaikille oikeuden henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. Perustuslain henkeä ajatellen huntukielto on siis varsin kyseenalainen projekti. Lakialoitteessa ongelma kierretään väittämällä, että kasvot peittävien huntujen käyttö on uskonnollisten normien sanelema pakko, eivätkä musliminaiset käyttäisi sitä Euroopassakaan vapaaehtoisesti.
Perustuslaki turvaa myös uskonnon ja omantunnon vapauden. Lakialoitteessa katsotaan, että koska islaminuskoisten pyhissä teksteissä ei ole säädetty burkan tai niqabin käytöstä, huntukielto ei riko perustuslakia tai Euroopan ihmisoikeussopimusta.
Lakiesitystä perustellaan sukupuolten tasa-arvolla sekä suomalaisella tapa- ja oikeuskulttuurilla.
Eduskunnan lähetekeskustelussa lakiesityksen puolesta puhuivat lähinnä perussuomalaisten maahanmuuttovastaisina tunnetut kansanedustajat, kuten Vesa-Matti Saarakkala , Olli Immonen , Jari Ronkainen , Jani Mäkelä ja Teuvo Hakkarainen .
Eduskuntaan tuli kuluvalla viikolla toinenkin ulkomaalaisia koskeva perussuomalaisvetoinen lakialoite. Siinä ehdotetaan julkisella paikalla tapahtuvaa kerjäämistä kiellettäväksi sakkorangaistuksen uhalla.
Lakiesitystä perutellaan kerjäämiseen liittyvällä järjestäytyneellä rikollisuudella. Tähän asti julkinen kerjääminen on liittynyt lähinnä Bulgariasta ja Romaniasta Suomeen matkustaneisiin romaneihin, mutta lakiesityksessä pidetään mahdollisena, että myös maahan tulevat turvapaikanhakijat voivat aloittaa kerjäämisen lisäansioiden toivossa.
Suomen nykyinen laki mahdollistaa jo puuttumisen häiritsevään kerjäämiseen.
Lakialoitteella on 37 allekirjoittajaa, joista suurin osa on perussuomalaisia, mutta mukana on myös muutamia kokoomuksen ja keskustan kansanedustajia.
