Uudessa eläinsuojelulaissa aiotaan kieltää sikaloiden tiineytyshäkit, selviää maa- ja metsätalousministeriön esityksestä. Sen sijaan lehmien parsinavettoja ja sikatilojen porsitushäkkejä ei aiota kieltää.
Ministeriö ei kuitenkaan jatkossa myöntäisi investointitukea uusien parsinavettojen rakentamiseen tai vanhojen laajennuksiin.
– Nautojen jaloittelusta säädetään sitten asetustasolla. Siitä ei tällä hetkellä ole linjauksia, kertoo eläinlääkintöylitarkastaja Tiina Pullola.
SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ja Animalia katsoivat, että ministeriön esittelemät linjaukset eivät ole riittävän kunnianhimoisia.
– Investointitukien lakkauttaminen uusien parsinavettojen rakentamiseen ja nykyisten laajentamiseen ei riitä, vaan kaikki parressa pitäminen pitäisi kieltää siirtymäajalla ja uusien parsinavettojen rakentaminen välittömästi, sanoo SEYn toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati Pulli tiedotteessa.
Uudesta laista jäisivät pois myös koirien ja kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti sekä jatkuva vedensaanti eläinten pysyvissä pitopaikoissa.
– Jatkuva vedensaannin vaatimus olisi todella tärkeä saada sinne lakitasolle, sanoo Suomen Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Maria Wahlfors .
Myös Eviran ja Eläinten hyvinvointikeskuksen puheenvuoroissa perättiin lakiesitykseen kohtaa jatkuvasta vedensaannista.
Tuottajajärjestö MTK puolestaan kehui linjausten olevan maalaisjärjellä tehtyjä ja Elintarviketeollisuusliitto piti esitystä lähtökohdiltaan hyvänä ja oikeana.
Eläinlääkärien kohtalo maakuntauudistuksessa
Eläinlääkäreitä jäi huolettamaan, kuinka valvonta toimii maakuntauudistuksen jälkeen. Wahlforsin mukaan maakunta järjestäisi valvonnan nykyisten virkaeläinlääkärien voimin, mutta mahdollista on, että ainakin osa valvontaa suorittavista ei olisi eläinlääkäreitä.
– Valvonnan täytyy olla yhtenäistä ja laadukasta ja läpinäkyvää. Jos maakunnat järjestävät sen kovin eri tavalla, niin siinä on riski, että se ei tule sitä olemaan, sanoo Wahlfors.
– Eläinlääkärit eivät tule häviämään maakunnista, en sitä pelkoa näkisi tässä uudistuksessa, sanoo ministeriön ylitarkastaja Minna Ruotsalo .
Itseisarvo tippui pois pykälästä
Ruotsalon mukaan esityksen tärkeimpiä kohtia ovat hyvinvoinnin edistämisen korostaminen, eläinten kunnioittaminen ja eläinten olennaisten käyttäytymistarpeiden tyydyttäminen.
Aikaisemmin teksteissä ollut eläimen itseisarvo tippui pois esityksestä.
– Nyt siellä on eläinten kunnioittaminen ja perusteluissa todetaan, että se liittyy siihen, että eläimillä on itseisarvo. Siinä on tehty poliittinen linjaus, että laitetaan se itseisarvo perusteluihin pykälän sijaan, sanoo Ruotsalo.
Asia voi vielä muuttua, sillä esitys lähtee lausuntokierrokselle syksyllä.
Uudistus tähtää eläinten hyvinvointiin
Uudistuksessa vuodelta 1996 olevaa eläinsuojelulakia muutetaan vastaamaan perustuslain ja EU-lainsäädännön vaatimuksia sekä eläintenpidolle nykypäivänä asetettuja odotuksia
– Uudella lailla pyritään edistämään eläinten hyvinvointia ja se koskee kaikkia eläimiä.
– Laissa huomioidaan myös keskeisten lajityypillisten käyttäytymistarpeiden, kuten liikkumisen, tyydyttäminen.
– Laissa kiellettäisiin sikaloiden tiineytyshäkit. Siirtymäaika olisi 15 vuotta.
– Myös sonnien kytkettynä pito on kieltolistalla viiden vuoden siirtymäajalla.
– Lehmien parsinavettoja ja sikatilojen porsitushäkkejä ei aiota kieltää.
– Hevosten pilttuut kielletään viiden vuoden siirtymäajalla.
– Kivunlievitys pakolliseksi kivuliaissa toimenpiteissä, kuten kastrointi ja nupoutus.
– Lakiin ei kirjata näillä näkymin jatkuvaa vedensaantia eläinten pysyvissä pitopaikoissa.
– Eläinten itseisarvo halutaan mainita vain lakiluonnoksen perusteluissa, ei varsinaisessa lakitekstissä.
– Uudesta laista jäisivät pois myös koirien ja kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti.
– Valvontaan uudistuksia, kuten viranomaisen tiedonsaantioikeus ja eläintenpitäjän velvollisuus avustaa viranomaista.
– Syksyllä laki menee lausuntokierrokselle, helmikuussa eduskuntaan.
– Lain kaavaillaan astuvan voimaan vuonna 2019.