Thaimaalaista broileria ja eteläamerikkalaista nautaa on syytä välttää. Kohtuudella voi sen sijaan syödä luomunautaa. Näin suosittaa ympäristöjärjestö WWF tiistaina julkistetussa lihaoppaassaan, jossa arvioidaan eri lihojen ympäristövaikutuksia.
WWF aikoo muutoinkin panostaa nykyistä vahvemmin ruokatyöhön muun muassa siksi, että ruoka muodostaa 20 prosenttia yksityisen kulutuksen ilmastovaikutuksista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ruoan ja liikenteen ilmastovaikutukset ovat yhtä suuria. Vain asumisen ilmastovaikutukset ovat yksittäisen ihmisen kohdalla suurempia. Ruoan suhteellinen osuus luultavasti kasvaa, sillä ilmastopolitiikka pyrkii asumisessa ja liikenteessä kohti hiilineutraaliutta.
– Asumisen ja liikenteen hiilijalanjälkeä puristetaan kohti nollaa, mutta ruoan kohdalla ihan vastaavia mahdollisuuksia ei ole. Ihan samalla tavalla ei pystytä innovoimaan esimerkiksi sikaa hiilineutraaliksi, sanoo WWF:n ohjelmapäällikkö Jussi Nikula.
Lihaoppaassa eri lihat on merkitty liikennevaloista tutuin värein. Jos syö lihaa, kannattaa punaisen valon saaneita välttää, keltaisella merkittyjä ostaa harkiten ja vihreitä vaihtoehtoja kuluttaa kohtuudella.
Tuoreessa oppaassa keskitytään nimenomaan ympäristövaikutuksiin eikä arvioissa huomioida esimerkiksi antibioottien käyttöä. Ympäristövaikutuksia tarkastellaan ilmaston lisäksi luonnon monimuotoisuuden, torjunta-aineiden ja rehevöitymisen avulla.
Luonnon monimuotoisuuden kannalta ruokavalinnat ovat ilmastoakin merkittävämpiä, ja WWF:n suojeluasiantuntijanStellaHöynälänmaan mukaan ruoantuotanto on sille yksi suurin uhka.
- Viljelysmaalle ei voida loputtomasti rajata tilaa ilman, että elinympäristöt ja luonnon monimuotoisuus kärsivät. Sen takia merkittävää on se, kuinka paljon pinta-alaa ruoantuotanto vaatii. Lihatuotteilla on tässä suuri rooli, sillä niiden tuottaminen vaatii paljon alaa, Höynälänmaa sanoo.
Hän kuitenkin lisää, että Suomessa perinneympäristössä laiduntavat eläimet pitävät yllä monia elinympäristöjä.
Lihantuotannon ympäristöystävällisyyden kannalta merkittävää on myös, että tuotannossa käytetään vastuullisesti tuotettua soijaa.
- Meidän lihantuotantomme vaikutukset näkyvät sademetsien luonnossa, koska soijaviljelmien leviäminen on suurin syy metsäkatoon, Höynälänmaa kertoo.
Torjunta-aineet ovat puolestaan uhka pölyttäjille ja sitä kautta koko ruoantuotannolle. Höynälänmaan mukaan torjunta-aineiden käyttö lihantuotannossa on usein suurempaa kuin kasviperäisten tuotteiden tuotannossa.
Lihantuotanto lisäksi WWF:n mukaan edistää Itämeren ja järvien rehevöitymistä, kun pelloilta valuu ravinteita vesistöihin.
- Suomalaisten aiheuttamasta Itämeren rehevöitymisestä 60 prosenttia on peräisin ruoasta, Nikula sanoo.
Höynälänmaa kertoo, että tutkijoiden mukaan lihankulutuksen vähentäminen voisi merkittävästi parantaa Itämerta.
Järjestö painottaa, että myös lihankulutus on saatava laskuun. Suomalaisten lihankulutus on kasvanut 20 prosentilla 2000-luvulla.
- Kannustamme suomalaisia syömään vähemmän ja ympäristön kannalta parempaa lihaa, eli korvaamaan osan lihasta kasviksilla ja kestävästi pyydetyllä tai kasvatetulla kalalla, Höynälänmaa tiivistää.