Si­jais­syn­nyt­tä­jän voi tilata ve­nä­läis­toi­mis­tol­ta 50 000 eu­rol­la: asiakas saa vauvan Pie­ta­ris­ta kotiin haet­ta­vak­si ja syn­nyt­tä­jä rahaa asunnon ostoon – "Olen vain hau­to­ma­ko­ne"

Sijaissynnytys eli kohdunvuokraus on Suomessa kielletty, mutta naapurimaassa Venäjällä laillista toimintaa. Käytämme Darjasta kuitenkin poikkeuksellisesti pelkkää etunimeä hänen yksityisyytensä suojelemiseksi.

Synnytyksen jälkeen Darja luopui kaikista oikeuksistaan vauvaan.

Sijaissynnyttäjän tehtävä on Darjalle taloudellisesti kannattavampi kuin hänen leipätyönsä sihteerinä provinssikaupungissa. Ensimmäisestä sijaissynnytyksestään hän sai noin 10 000 euron palkkion. Toisella kerralla tänä vuonna palkkio on noussut 14 500 euroon, mikä on karkeasti kolmannes koko toimituksen kustannuksista asiakkaalle.

Kesän 2017 sijaissynnytys oli Darjalle kaikkiaan toinen synnytys, ja se tapahtui normaalina alatiesynnytyksenä kuten ensimmäinenkin kerta. Darja on terve nainen, jonka molemmat raskaudet ja synnytykset ovat olleet helppoja. Hänen oma poikansa täyttää tänä vuonna viisi.

Darja löysi sopivan sijaissynnytystoimiston netin kautta. Sijaissynnyttäjistä on Venäjälläkin pulaa, ja toimistot etsivät heitä aktiivisesti etenkin Facebookia muistuttavan venäläisen Vkontakte-sivuston kautta.

Darja valitsi pietarilaisen International Surrogacy Agencyn, koska asiat hoituivat sen kanssa alusta asti sujuvasti ja hänelle oltiin valmiita kustantamaan oma vuokra-asunto Pietarista raskausajaksi.

– Jotkut ystävät ja sukulaiset tietävät, että olen sijaissynnyttäjä. Kukaan heistä ei ole tuominnut toimintaani. Vieraampien ihmisten ei tarvitsekaan tietää asiasta, Darja sanoo.

Darja on 27-vuotias yksinhuoltaja, joka normaalisti asuu kaksin lapsensa kanssa Etelä-Venäjällä Donin Rostovissa. Haastattelun teemme Pietarissa, missä hän viipyi poikansa kanssa koko sijaissynnytysraskauden ajan. Darja kertoo nauttineensa raskausaikana etenkin suurkaupungin monipuolisesta vapaa-ajantarjonnasta. Darjan äiti saapui raskauden loppuvaiheessa Pietariin auttamaan Darjaa lapsenlapsensa eli pikkupojan hoidossa.

Vain nuori ja terve kelpaa sijaissynnyttäjäksi

Sijaissynnytystoimisto International Surrogacy Agencyä johtava lakimies Maksim Kijaev vahvistaa, että Darja on kaikin puolin ihanteellinen sijaissynnyttäjä.

Venäjän laki asettaa sijaissynnyttäjille tiukat vaatimukset. Heidän on oltava 20–35-vuotiaita ja sekä fyysisesti että psyykkisesti terveitä.

Sijaissynnyttäjällä on oltava vähintään yksi oma lapsi. Jälkikasvun on oltava luonnollisesti alulle saatettu ja alateitse synnytetty. Hedelmällisyyshoidoilla raskaaksi tullut tai keisarinleikkauksen kokenut nainen ei kelpaa sijaissynnyttäjäksi.

Kijaevin toimiston asiakkaat toivovat luonnollisesti löytävänsä mahdollisimman luotettavan sijaissynnyttäjän. Sijaissynnyttäjä on prosessin tärkein lenkki, sillä asioiden onnistuminen riippuu suuresti hänestä.

– Esimerkiksi sijaissynnyttäjän elämäntavat saattavat mietityttää tulevia vanhempia. Suuri osa länsieurooppalaisista asiakkaista haluaa tutustua naiseen ja olla hänen kanssaan tekemisissä, Kijaev kertoo Lännen Medialle.

Länsimaiset asiakkaat ovat usein mielellään läsnä myös raskauden aikana tehtävissä ultraäänitutkimuksissa.

Venäläiset asiakkaat suhtautuvat Kijaevin mukaan usein varauksella tiiviiseen kanssakäymiseen sijaissynnyttäjän kanssa. Sijaissynnyttäjän ja tulevien vanhempien suhde voi osapuolten niin halutessa olla kokonaan tai osittain anonyymi.

"Teen tämän taloussyistä ja poikani vuoksi"

Kun ensimmäisestä sijaissynnytyksestä on kulunut alle kaksi vuotta, Darja on jälleen Pietarissa. Hän on jättänyt matalapalkkaisen sihteerin työnsä Donin Rostovissa, jotta voisi uudestaan toimia sijaissynnyttäjän tehtävässä.

– Teen tämän taloudellisista syistä ja poikani vuoksi, Darja perustelee.

Kijaev kertoo, että suurin osa sijaissynnyttäjistä on mukana venäläisittäin huomattavan suuren palkkion vuoksi.

Sijaissynnyttäjän edellytetään tekevän kaikkensa raskauden hyvin sujumiseksi ja terveen lapsen maailmaan saattamiseksi.

– Muistutamme heitä useaan otteeseen siitä, että kyse on erittäin tärkeästä asiasta. Raskauteen on suhtauduttava vakavasti ja jopa vastuullisemmin kuin omaan raskauteen, Kijaev sanoo.

Darja kertoo lähteneensä sijaissynnyttäjäksi turvatakseen poikansa tulevaisuuden. Hänellä on selkeä tavoite. Hän haluaa ostaa toisesta sijaissynnytyksestä korvauksen saatuaan asunnon kotikaupungistaan Donin Rostovista.

Darjalla ei ole aikeita toimia sijaissynnyttäjänä enempää kuin kaksi kertaa, vaikka iän ja muiden ominaisuuksien puolesta se olisi mahdollista. Kijaevin mukaan suurin osa sijaissynnyttäjistä on mukana pari kolme kertaa. Osallistumiskertojen määrän suhteen ei ole rajoituksia, jos lainsäädännön vaatimukset täyttyvät joka kerta.

Sama hinta ulkomaalaisille kuin venäläisille

Darjan on toisellakin kerralla läpäistävä monenlaisia laboratoriokokeita ja muita terveysseuloja ennen alkionsiirron vaatiman hormonihoidon aloittamista. Terveystestien näyttäessä vihreää valoa Darjan kohtua aletaan valmistella hormonilääkityksellä alkion vastaanottamiseen.

Ulkomaiset asiakkaat ottavat usein ensin yhteyttä Pietarin suosituimpiin hedelmöitysklinikoihin kuuluvaan Ava-Peteriin, jossa Darjakin käy alkionsiirrossa.

Ava-Peter oli vuoteen 2018 suomalaisomistuksessa. Sen osti viime vuonna venäläisoligarkki Aleksei Mordashov.

Klinikan kansainvälisen osaston johtaja Diana Obidnjak kertoo, että klinikka tekee yhteistyötä kahden sijaissynnytystoimiston kanssa, joista toinen on Kijaevin luotsaama International Surrogacy Agency. Klinikka hoitaa asian lääketieteellistä puolta, kun taas sijaissynnytystoimisto koordinoi koko prosessia.

Obidnjak huomauttaa, että alalla toimii myös hämäriä yrittäjiä ja yrityksiä. Yhteistyökumppanien valinnassa on oltava tarkkana.

– Klinikalle olisi kamalinta menettää luottamus ja sitä myötä maine, Obidnjak sanoo.

Obidnjakin mukaan klinikan tavoitteena on läpinäkyvä, kaikille tasavertainen kohtelu. Esimerkiksi hinnat ovat samat ulkomaalaisille ja venäläisille.

Synnyttäjiä tulee naapurimaista asti

Suomalaiset asiakkaat ovat suomalaiskytköksestä huolimatta klinikalla huomattavasti harvinaisempi näky kuin muut pohjoismaalaiset tai ulkomaalaiset ylipäänsä.

Sijaissynnytyspalveluja tarvitsevia ulkomaalaisia ajaa Venäjälle maan sijaissynnytysten suhteen liberaali lainsäädäntö. Kijaevin toimiston asiakkaista ulkomaalaisia on noin 40 prosenttia.

– Britannia, Espanja, Kiina, Argentiina, Serbia, Italia, Saksa, Itävalta, Hollanti, Bulgaria, Thaimaa, Filippiinit, alalla vuosikausia toiminut Kijaev luettelee maita, joista asiakkaita saapuu.

Hänen toimistonsa listoilla olevista sijaissynnyttäjistä suurin osa on venäläisiä. He ovat kotoisin eri puolilta laajaa maata. Sijaissynnyttäjiä saapuu myös muualta entisen neuvostoimperiumin alueelta: Ukrainasta, Valko-Venäjältä ja aina Keski-Aasiasta saakka.

Venäjän ortodoksikirkko ei hyväksy sijaissynnytystä, vaikka se on maassa täysin laillista.

Kijaev suosittelee, että sijaissynnyttäjä asuu odotusajan kotona oman perheensä luona. Darjan tapauksessa se ei kuitenkaan ole paras ratkaisu. Hänen on yksinhuoltajana helpointa asua Pietarissa, jossa apua on lähellä ja jossa myös synnytykset tapahtuvat.

Lapsen isä oli norjalainen sinkku

Psykologi haastattelee kaikki sijaissynnyttäjäehdokkaat, sillä sijaissynnytystoimisto haluaa ymmärtää syyt ohjelmaan hakemiselle. Sijaissynnyttäjällä on halutessaan mahdollisuus jutella psykologin kanssa myös myöhemmin.

Darja valmisteli itseään psykologisesti jo ennen raskautta.

– Ajattelin vain kantavani lasta, olevani eräänlainen hautomakone, hän kuvailee filosofiaansa.

Darja ei kokenut stressiä tai muitakaan ongelmia raskauden aikana tai synnytyksen jälkeen. Sekä hän että vauva pääsivät pois synnytyssairaalasta neljäntenä synnytyksen jälkeisenä päivänä, tosin eri osastoilta.

Darja tapasi synnyttämänsä lapsen isän ensi kertaa Norjan suurlähetystössä kotiutumisen jälkeen. Osapuolet pysyivät yhteisestä sopimuksesta toisilleen anonyymeinä aina siihen saakka, kunnes Norjan edustustossa tarvittiin Darjan apua lapsen papereiden kuntoon saattamiseksi.

Lapsen isä ei puhunut venäjää, joten kanssakäyminen jäi pinnalliseksi, vaikka käynti suurlähetystössä kesti kauan. Lapsi matkasi pian tapaamisen jälkeen Norjaan sinkkuisänsä kasvatettavaksi.

Tarkka sopimus synnyttäjän velvollisuuksista

Sijaissynnyttäjän on hyväksyttävä heti prosessin alussa toimintaa koskevat laaja-alaiset sopimukset. Sopimukset määrittelevät muun muassa sijaissynnyttäjän velvollisuudet ja sopimuksen rikkomisesta seuraavat sanktiot. Oikeuksistaan lapseen sijaissynnyttäjä voi Venäjän lainsäädännön mukaan luopua kuitenkin vasta lapsen synnyttyä.

Joskus Kijaevin toimiston asiakkaita mietityttää, luopuuko sijaissynnyttäjä varmasti oikeuksistaan lapseen. Venäjällä ei ole juuri esiintynyt ongelmatilanteita ammattimaisten sijaissynnytystoimistojen kautta toimittaessa.

Vaikka sijaissynnyttäjän itsenäinen etsiminen ja toiminta ilman välikäsiä tulisi huomattavasti edullisemmaksi, siihen sisältyy selviä riskejä.

– Jos vanhemmat etsivät sijaissynnyttäjän omatoimisesti ja alkavat sopia asioista hänen kanssaan suoraan, ongelmia tulee helpommin, Kijaev tietää.

Sijaissynnyttäjän tarve voi johtua esimerkiksi kohdun synnynnäisestä puutteesta tai kohdun poistamisesta. Nainen voi menettää kohtunsa muun muassa gynekologisen syövän tai pahan endometrioosin eli kohdun limakalvon sirottumataudin vuoksi.

Yleensä sijaissynnytysohjelma kestää kokonaisuudessaan noin vuoden. Paperityöt alkavat jo kuukausia ennen raskautta.

Homoparit ja yksinäiset naiset asiakkaita

Kun on kyse ulkomaisista asiakkaista, juridiset palvelut ovat yhtä tärkeitä kuin lääketieteellisetkin, sillä paperityötä on enemmän kuin venäläisten asiakkaiden tapauksessa.

Sijaissynnyttäjän kohtuun siirrettävä alkio saadaan aikaan joko tulevien vanhempien omista tai luovutetuista sukusoluista. Sijaissynnyttäjällä ei saa Venäjän lainsäädännön mukaan olla geneettistä suhdetta kantamaansa lapseen eli hän ei voi toimia munasolujen luovuttajana.

Pari saattaa käytännössä tarvita kahden eri naisen apua, jos ainoana vaihtoehtona on lahjamunasolusta alkunsa saava alkio, joka siirretään sijaissynnyttäjän kohtuun. Lahjasiittiöiden käyttö on mahdollista.

Obidnjak muistuttaa, että myös sinkkumiehet tai homopariskunnat voivat saada lapsen käyttämällä omia siittiöitään ja lahjamunasoluja. Asiakkaina on myös yksin eläviä naisia, jotka usein tarvitsevat lahjasiittiöitä.

Kijaev näyttää venäläistä syntymätodistusta, johon on merkitty isä, mutta äidin paikalla on pelkkä viiva. Kyse on sinkkumiehelle sijaissynnytyksen kautta syntyneen lapsen syntymätodistuksesta.

Samaa sukupuolta olevat eivät pysty rekisteröimään suhdettaan Venäjällä. Ulkomailla virallistettuja homosuhteita ei niitäkään tunnusteta. Venäjän paljon ulkomaista huomiota saanut homopropagandalaki ei kuitenkaan estä homojen ja lesbojen sijaissynnytysjärjestelyjä maassa.

Venäjä oli aiemmin suosittu adoptiomaa suomalaisten keskuudessa. Venäjä kuitenkin kielsi adoptiot maihin, joissa homoliitot sallitaan.

Konsulaatti voi vaatia geenitestin

Jos homopariskunta haluaa lapsen sijaissynnyttäjän avulla, lapsen venäläiseen syntymätodistukseen merkitään vain lapsen siittäneen miehen nimi. Toinen puoliso pystyy usein vahvistamaan vanhemmuutensa perheen sisäisen adoption tai vastaavan kautta lapsen päästyä kotimaahan. Prosessissa on maakohtaisia eroja, mutta yleensä se onnistuu länsimaissa kuten Suomessa.

Kijaev korostaa, että asiakkaiden seksuaalinen suuntautuminen ei vaikuta millään tavalla asioiden sujumiseen.

Heteropariskunnan tapauksessa lapsen syntymätodistukseen merkitään suoraan tulevien vanhempien nimet. Mainintaa sijaissynnyttäjästä ei näy missään.

Kijaevin mukaan ulkomaalaisparien kohdalla olisi tärkeää, että syntyvä lapsi olisi geneettisesti sukua ainakin jommallekummalle vanhemmalle. Tämä siksi, että vanhempien kotimaan edustusto Venäjällä saattaa vaatia todisteita lapsen ja vanhemman sukulaisuudesta eli käytännössä geenitestin tulokset.

Ava-Peterissä sijaissynnyttäjälle siirretään kerrallaan vain yksi alkio, sillä monisikiöraskaus on aina riski. Muun muassa ennenaikainen synnytys on todennäköinen, jos tulossa on kaksoset.

– Tavoitteenamme on terve lapsi ja terve raskaus, jossa on mahdollisimman vähän riskejä, Obidnjak sanoo.

Kaksosille suositellaan kahta synnyttäjää

Jos pari välttämättä haluaa kaksoset, Obidnjak neuvoo harkitsemaan erityistä kaksosohjelmaa, johon osallistuu kaksi sijaissynnyttäjää.

Molemmille sijaissynnyttäjille tehdään alkionsiirto samoihin aikoihin. Molemmat raskaudet eivät kuitenkaan välttämättä ala ensimmäisestä alkionsiirrosta.

Asiakas maksaa normaalia sijaissynnytysohjelmaa korkeamman hinnan, jos molemmat raskaudet alkavat toivotusti. Kokonaishinta on kuitenkin edullisempi kuin kahden erillisen ohjelman yhteenlaskettu hinta.

Vaikka molemmat raskaudet onnistuisivatkin samaan aikaan, on lasten syntyminen samana päivänä erittäin epätodennäköistä.

– Venäjän lainsäädännön puitteissa toisen lapsen syntymäpäivää voidaan laillisesti muuttaa, jotta molemmille tulee sama syntymäpäivä papereihin, Obidnjak kertoo.

Obidnjakin mukaan siten voi välttää ihmettelevät kysymykset esimerkiksi terveydenhuollossa.

"Aina on lapsi päästetty pois Venäjältä"

Vastasyntyneen venäläisten asiapapereiden kuntoon saaminen vie yleensä kolmisen päivää. Kaikki on venäläisviranomaisten puolesta yleensä valmista siinä vaiheessa, kun vauva pääsee pois sairaalasta. Venäläisistä riippuvat paperiasiat hoituvat rutiinilla, sillä Venäjän lainsäädäntö sallii sijaissynnytykset.

Tuoreiden vanhempien kotimaan konsulaatille prosessi on usein kaikkea muuta kuin yksinkertainen. Venäjällä synnytetylle lapselle on hankittava vanhempien kotimaan passi.

– Sellaista ei ole vielä tapahtunut, että lasta ei olisi päästetty pois Venäjältä, Kijaev kertoo.

Sijaissynnytystoimisto laadituttaa tarvittaessa ylimääräisiä todistuksia ja auttaa esimerkiksi geenitestiajan järjestämisessä, jos vanhempien kotimaan viranomaiset sellaisia vaativat.

Kijaev kehottaa tulevia vanhempia olemaan yhteydessä konsulaattiin jo ennen sijaissynnytysprosessin alkamista ja selvittämään, mitä asiakirjoja lapsen synnyttyä on esitettävä. Näin siitäkin huolimatta, että lapsen venäläiseen syntymätodistukseen tulee pelkästään suomalaisten vanhempien nimet. Kijaevin mukaan Suomen Pietarin pääkonsulaatin kanssa ei ole ollut "ongelmia" vastasyntyneiden Suomeen saamisessa.

Kijaev tietää, että kaikki ulkomaiset parit eivät kerro konsulaatissa sijaissynnytyksestä, koska lapsen papereista ei yleensä suoraan näe, että kyse on sijaissynnytyksestä. Useamman kuin yhden maan passin haltijat voivat valita, minkä maan konsulaatin kautta he hoitavat asian.

Darja ei haaveile nyt omasta lapsesta

Darjan on varauduttava siihen, että raskaus ei välttämättä onnistu heti ensimmäisestä alkionsiirrosta. Pietarissa olo voi venyä.

Jos raskaus alkaa, Darja jatkaa hormonilääkitystä reilut kaksi kuukautta alkionsiirron jälkeen. Tukilääkitys on tarpeen, sillä kaikki sijaissynnyttäjille suoritettavat alkionsiirrot tehdään hormonaaliseen kiertoon. Elimistön oma hormonituotanto ei tuolloin osaa toimia alkuvaiheessa raskautta ylläpitävästi.

Darja ei ainakaan toistaiseksi haaveile toisesta omasta lapsesta. Hän ei ole parisuhteessa eikä tällä hetkellä edes suunnittele perhe-elämää miehen kanssa.

– Minulla on jo lapsi, jota rakastan todella paljon. Kaikki, mitä teen, teen häntä varten.

Obidnjak puolestaan tietää, että kynnys lähteä sijaissynnytysohjelman asiakkaaksi on usein korkea, sillä kyseessä on herkkä ja tunteellinen asia.

– Ei saa missään tapauksessa pelätä, on suotava itselleen mahdollisuus tulla onnelliseksi vanhemmaksi. Suurin osa peloista liittyy kokemukseni mukaan tiedon puutteeseen. Jokaisella parilla on mielestäni oikeus kokea vanhemmuus, Obidnjak sanoo.

Suomen viranomaiset apuna paperisodassa

Sijaissynnytykset ovat tuttu asia myös Suomen pääkonsulaatille Pietarissa. Venäjällä syntyneen suomalaisvauvan rekisteröinnissä vastuuviranomainen on Suomen maistraatti. Edustusto Venäjällä auttaa tarvittaessa ja välittää asiakkaan pyynnöstä vastasyntyneen rekisteriasiakirjat maistraattiin.

Edustusto antaa sen tehtäväksi laissa säädettyjä viranomaispalveluita kaikille – mukaan lukien sijaissynnytyksellä Venäjällä lapsen saaneet.

– Ulkomailla syntynyt Suomen kansalainen voidaan ja hänet pitääkin rekisteröidä Suomen väestötietojärjestelmään, toki edellyttäen, että hänen perheoikeudellinen asemansa Suomessa on selvä, kertoo konsuli Maria Järvinen Suomen pääkonsulaatista.

Edustusto ei Järvisen mukaan pidä ulkomailla syntyneistä lapsista tilastoa. Jos perhe kertoo sijaissynnytyksestä, tieto välitetään edustustosta maistraatille, jolle lapsen rekisteröinti kuuluu. Väärien tietojen antaminen rekisteriviranomaiselle on rikoslaissa rangaistavaksi säädetty rekisterimerkintärikos.

Maistraatin tehtävänä on päättää, voidaanko esitettyjen asiakirjojen ja tietojen nojalla tehdä perhesuhdetta koskeva merkintä Suomen väestötietojärjestelmään.

Lapsen rekisteröinnin yhteydessä tutkitaan myös, onko lapsi oikeutettu saamaan suoraan lain nojalla Suomen kansalaisuuden.

Suomeen matkustamista varten tarvitaan aina voimassa oleva passi. Ulkomailla Suomen passia voi hakea Suomen edustustossa sen jälkeen, kun lapsi on Suomessa rekisteröity väestötietojärjestelmään Suomen kansalaiseksi ja hänelle on myönnetty suomalainen henkilötunnus.

Edustusto noudattaa passin myöntämisessä passilakia. Passi myönnetään, jos sen myöntämiselle on passilaissa säädetyt edellytykset.

Suomen käytännössä synnyttäjä on äiti

Lapsen perheoikeudellisen aseman tai kansalaisuusaseman tutkiminen ei siis kuulu ulkoministeriön tai Suomen edustuston toimivaltaan.

– Esimerkiksi viimeisen viiden vuoden aikana Suomen Pietarin pääkonsulaatin tietoon on tullut vain muutama sijaissynnytystapaus. Täytyy muistaa, että Venäjällä syntyy lapsia suomalaispariskunnille muutenkin, eikä edustuston tietoon välttämättä tule, missä tapauksissa kyse on mahdollisesti ollut sijaissynnytyksestä, Järvinen sanoo.

Suomen huhtikuun alussa voimaan tullut uusi äitiyslaki säätää, että äiti on se, joka on synnyttänyt lapsen.

Uudessa äitiyslaissa on myös säännökset ulkomailla toteutetun sijaissynnytyksen päteväksi tunnustamisesta Suomessa niissä tilanteissa, kun on asuttu pysyvästi ja yhtäjaksoisesti ulkomailla vähintään vuosi. Ulkomailla syntyneen isyyssuhteen osalta säännökset löytyvät Suomen isyyslaista.

Tarvittaessa edustusto ohjaa aiottuja vanhempia tekemään vanhemmuussuhteen pätevyyttä koskevan hakemuksen Helsingin käräjäoikeuteen.