Kuvitellaanpa vaikkapa tilanne moottoritiellä: Vauhti 120 km/h, oikealla kaistalla jonoa, vasemmalla kaistalla ohittajia, yksi oikean kaistan autoista päättää siirtyä vasemmalle ohittaakseen jonon. Kaikki muuten hyvin, mutta yksi asia unohtuu – nimittäin vilkku.
– Voi sattua pahastikin, sanoo Liikenneturvan yhteyspäällikkö Marko Nieminen.
Liikenteen toimivuus perustuu liikennesääntöjen noudattamiselle ja tiellä liikkuvien toiminnan ennakoitavuudelle. Jos joku ei liikenteen seassa kerro aikeistaan vilkuttamalla, toimivuus järkkyy.
– Vaaraa se aiheuttaa, siitä ei pääse mihinkään, Nieminen toteaa.
Joka 7. kääntyy virheellisesti
Nieminen huomauttaa, että lähtökohtaisesti jokaisen pitäisi voida luottaa siihen, että ajoneuvo etenee kaistallaan suoraan. Kun tästä linjasta aiotaan poiketa, esimerkiksi kaistaa vaihdettaessa tai risteyksessä käännyttäessä, omista aikeista on kerrottava vilkkua näyttämällä.
– Näin oma toiminta ei tule toisille tiellä liikkujille yllätyksenä. Suuntamerkin näyttämisen pitäisi olla yksiselitteisen selkeää jokaiselle kuljettajalle.
Liikenneturvan tämän vuoden seurantojen mukaan kuljettajista joka seitsemäs kääntyy virheellisesti. Suhdeluku huononee entisestään, kun mennään liikenneympyrään.
– Liikenneympyrästä poistuvien vilkuttamissuoritus on aina ollut heikompi kuin peruskääntymisissä. Kyseessä voi olla unohdus, välinpitämättömyys tai tietämättömyys liikenneympyrässä ajamisesta.
Ympyrästä poistuvan on näytettävä vilkkua oikealle.
– Paitsi pakollinen suorite, se on myös toisia liikkujia huomioon ottava teko, Nieminen sanoo.
Joidenkin autoilijoiden ajoneuvoissa vilkku voi olla rikki. Niemisen kokemuksen mukaan tällaisia ongelmia on kohtuullisen vähän. Suurin syypää vilkuttamattomuuteen on ratin ja penkin välissä.
Kaksi kolmesta tuomitsee vilkuttamatta jättämisen
Liikenneturvan viime toukokuussa teettämässä kyselyssä selvitettiin suomalaisten suhtautumista liikennerikkomuksiin ja niiden vakavuuteen. Suuntamerkin käyttämättömyyttä piti erittäin tai melko vakavana lähes kaksi kolmesta vastaajasta.
– Liikenne on täynnä vuorovaikutusta, mutta keinomme viestiä ovat varsin rajalliset. Yksi näistä keinoista on vilkun käyttäminen. Pakollisen pahan sijasta suuntamerkin näyttämistä voisikin ajatella tekona liikenteen turvallisuuden, sujuvuuden ja toisten liikkujien huomioimisen parantamiseksi, Nieminen ehdottaa.
Liikenneturvan seurannoissa havainnoitiin, käyttikö kuljettaja suuntamerkkiä kääntyessään vai ei. Havaintoja tehtiin vuonna 2018 yhteensä 10 048 ajoneuvosta. Näiden kuljettajista 84 prosenttia vilkutti kääntyessään.
Suuntamerkin käyttöä seurattiin myös liikenneympyrästä poistuttaessa. Näitä havaintoja tehtiin yhteensä 9 002 ajoneuvosta, joiden kuljettajista 71 prosenttia näytti vilkkua liikenneympyrästä poistuessaan.