Milloin meillä tietotekniikasta riippuvaisilla ihmisillä menee hermot? Helppo kysymys. Tietenkin silloin kun netti tökkii heikon verkkoyhteyden takia.
Kaakamon tietoverkko-osuuskunnan tietoverkkosuunnittelija Jarmo Ruohola lupaa, että valokuituverkko ei töki.
– Jos tökkii, niin silloin vika on todennäköisesti tietokoneessa, Ruohola sanoo.
Ruohola oli mukana, kun Kaakamon tietoverkko-osuuskunta perustettiin viitisen vuotta sitten. Tietoverkkosuunnittelijan työ oli silloin haastavampaa kuin nykypäivänä.
– Eihän silloin moni edes tiennyt, mitä valokuituverkko pitää sisällään. Nykyisin valokuitu on tullut tutuksi. Sen etuna on vähintään 100 Mbit/s nopeus ja luotettavuus. Kapasiteetti ei lopu kesken, vaikka liittymää käyttää useampi laite, Ruohola lupaa.
Valokuituliittymällä tarkoitetaan yksittäiselle kiinteistölle valokuitutekniikalla rakennettua laajakaistaliittymää.
Tornio selvittää yhdessä Kaakamon tietoverkko-osuuskunnan kanssa valokuiturakentamista kaupungin alueella. Valokuituverkko on jo käytössä Tornion eteläisissä osissa.
– En ole kuullut yhtään soraääntä niiltä, jotka ovat hankkineet nopean valokuituyhteyden. Tietoverkko-osuuskunta ja kyläyhdistykset ovat tehneet valokuiturakentamisessa erittäin hyvää ja ammatillisista yhteistyötä. Tällä hetkellä valokuidun piirissä on 500-600 kiinteistöä, Tornion kehitysjohtaja Sampo Kangastalo sanoo.
Kaupunki kartoittaa parasta aikaa ihmisten halukkuutta liittyä valokuituverkkoon Putaan-Kallioputaan-Luotomäen –alueella. Alue rajautuu lännessä Röyttäntiehen, idässä Kromitiehen, pohjoisessa Valtatie 29:ään ja etelässä Thurevikinkatuun. Kyselylomake on täytettävissä verkossa www.tornio.fi/valokuitu.
– Alueella on noin 540 kiinteistöä. 200 liittyjää on riittävä määrä valokuituverkon rakentamiseen. Kyselyyn olisi hyvä vastata kyllä tai ei, jotta voimme tehdä rakentamispäätöksen lokakuun loppuun mennessä, Kangastalo ja tietohallintopäällikkö Kari Amonsen kertovat.
Verkkojen rakentamiseen on Lapissa varattu 1,3 miljoonaa euroa julkista tukirahaa.
Osuuskunnan toimittaman valokuituliitymän hinta on vakiintunut nyt 1450 euroon. Osasta kuluja voi tehdä kotitalousvähennyksen. Kuukausimaksun hinta riippuu operaattorista. Ensi vuonna se tulee olemaan noin 33 euroa.
– Osuuskunnan kulut pysyvät samana, vaikka liittymiä tulisi enemmän, joten tulevaisuudessa 32.90 kuukausimaksu voi vielä alentua, Jarmo Ruohola uskoo.
Valokuituverkon eduista kertonut Jarmo Ruohola vertaa valokuituverkkoa sähköverkkoon. Sähköliittymää eivät kaikki halunneet, mutta kun sen eduista tuli lisätietoa, liittymä oli haluttu. Valokuituliittymän hankinnassa aika on rahaa.
– Uskon, että Putaalta löytyy tarpeeksi valokuidusta kiinnostuneita ihmisiä. Jos joku haluaa liittyä valokuituverkkoon myöhemmässä vaiheessa, kustannukset nousevat yli 3000:een euroon.
Tornion naapurikunnassa Haaparannalla on kattava valokuituverkko.
– Torniossa kuidun piirissä on noin 3000 ihmistä. 22000 ihmisen asuttamassa kaupungissa riittää vielä tekemistä Ruohola sanoo.
Kuiturakentamisessa alueella asuvien ihmisten lisäksi ratkaisevassa asemassa ovat myös yritykset. Tornio kartoittaa Pudas-Luotomäki –alueen
lisäksi Palosaari-Kirkonmäki-Kokkokangas-Hellälän –alueen sekä Torpin ja Kromilaakson.
– Teetämme Tornion kyläverkkorakentamisen yhteisselvityksen. Siinä käydään läpi, miten mahdolliset kyläverkot liitetään toisiinsa, jotta verkko olisi optimaalinen. Selvitämme myös yhteisrakentamista eli jos katu avataan, niin tavoitteena on laittaa samanaikaisesti kuitua yhdellä avauksella. Myös kaupungin omat tietoliikennetarpeet ovat selvityksen alla, Sampo Kangastalo kertoo.