Ruotsin Nato-jäsenyys voisi pidätellä Venäjää käyttämästä voimakeinoja ja pienentää konfliktien riskiä Itämerellä. Tällainen arvio esitetään uutistoimisto TT:n mukaan lähiaikoina julkaistavassa ulko- ja puolustuspoliittisessa selvityksessä.
Nato-jäsenyyttä ei nähdä oikotienä Ruotsin puolustuksen puutteiden korjaamiseen, sillä Nato-maiden kansalliset resurssit muodostavat 舡puolustuksen etulinjan舡.
Uutisoinnista syntyneissä ensireaktioissa poliittiset leirit toistivat perjantaina tuttuja kantojaan. Päähallituspuolue sosiaalidemokraateista on korostettu kielteistä suhtautumista Nato-jäsenyyteen. Porvarileiristä liputetaan Nato-jäsenyyden puolesta.
Ruotsin hallituksen tilaaman selvityksen mukaan Nato-jäsenyys poistaisi epäselvyyden siitä, miten Ruotsi reagoisi muiden Nato-maiden kanssa mahdollisessa konfliktissa. Tätä voi pitää konflikteja ehkäisevänä tekijänä.
Raportissa sanotaan, että arvioissa pitää ottaa huomioon, miten pitkälle Ruotsin yhteistyö sotilasliitto Naton ja toisaalta Suomen kanssa voi kehittyä. Myös Suomen ja Ruotsin syvenevä puolustusyhteistyö voi vahvistaa vakautta Itämeren alueella.
Toisaalta selvityksessä arvioidaan, että jos Naton asema Ruotsin maaperällä vahvistuisi, Venäjä voisi ajan mittaan lisätä varusteluaan Itämeren alueella.
Mikään ei kuitenkaan viittaa siihen, että Natolla olisi mielenkiintoa sijoittaa ydinaseita Ruotsin maaperälle, raportissa arvioidaan.
Ruotsin Nato-vastustajien leirissä ydinasekysymystä on pidetty esillä samalla, kun Suomi ja Ruotsi ovat tiivistäneet yhteistyötään Natoon ja solmineet niin sanotun isäntämaasopimuksen sotilasliiton kanssa.
Ruotsi olisi tervetullut
Arvio on, että mahdollisen Naton jäsenhakemuksen käsittely veisi 12–15 kuukautta, ja että Ruotsi toivotettaisiin tervetulleeksi sotilasliittoon.
Raportissa uskotaan, että mahdollinen Nato-jäsenhakemus johtaisi poliittiseen kriisiin Venäjän kanssa. Venäjän reaktioiden odotetaan TT:n mukaan "kuitenkin rajoittuvan kovaan retoriikkaan, vaikuttamisyrityksiin, taloudellisiin toimiin ja sotilaalliseen uhkaan".
Suomessa huhtikuussa julkaistussa Nato-selvityksessä todettiin samansuuntaisesti, että Venäjän poliittiset ja taloudelliset reaktiot Suomen Nato-hakemukseen olisivat voimakkaita, jopa tylyjä. Vaikka Venäjä ei turvautuisi voimankäyttöön, sen tarkkoja vastatoimia olisi Suomen Nato-selvityksen mukaan vaikea ennustaa.
Ruotsalaisselvityksessä huomautetaan, että aiemmin Naton laajentuessa uusiin maihin, Venäjä on lopulta hyväksynyt sen.
Asiantuntijat vielä vaitonaisia
Uutistoimisto TT:n käsiinsä saama selvitys on tarkoitus julkistaa kokonaisuudessaan lähiaikoina, ehkä ensi viikolla.
Pelkkien uutistoimistotietojen pohjalta on vaikea esittää tarkkoja arvioita selvityksestä tai täsmällisiä vertailuja Suomessa julkaistuun Nato-selvitykseen. Tästä syystä STT:n tavoittamat asiantuntijat eivät halunneet vielä kommentoida asiaa perjantaina.
Suurimman oppositiopuolueen, maltillisen kokoomuksen puheenjohtaja Anna Kinberg Batra toivoo, että selvitys mahdollistaa 舡vakavan ja avoimen keskustelun舡 aiheesta.
Sosiaalidemokraattinen ulkoministeri Margot Wallström ei halunnut kommentoida selvitystä ennen sen julkistamista.