Selvityshenkilö professori Heikki Ruskoaho on luovuttanut loppuraporttinsa ”Lääkekorvausjärjestelmän kehittäminen” sosiaali- ja terveysministeriölle.
Ruskoaho perehtyy raportissaan erityisesti nykyisen sairausperusteisen järjestelmän kehittämiseen erityiskorvattavien sairauksien sekä uusien lääkkeiden ja niiden hoidollisen arvon arvioinnin näkökulmasta.
Ruskoaho ehdottaa raportissa muun muassa, että eräiden vaikeiden ja pitkäaikaissairauksien siirtoa alemmasta ylempään erityiskorvausluokkaan tulisi harkita, koska ne muihin erityiskorvattaviin sairauksiin verrattuna kuuluisivat tähän luokkaan.
–Esimerkiksi verenpainetauti on tällä hetkellä alemassa korvausluokassa, mutta sen siirtämistä ylempään korvausluokkaan harkitaan, Ruskoaho sanoo.
Uusi lääkekorvausjärjestelmä on tarpeen, sillä nykyinen malli perustuu 1960-luvun lainsäädäntöön.
Uuden järjestelmän luomista on kuitenkin hankaloittanut sote-uudistuksen levällään olo.
–Vuosi sitten arveltiin, että tähän mennessä sote-malli olisi jo valmiina. Koska näin ei ole, olen toteuttanut kehitysehdotukset sillä tavalla, että ne soveltuisivat nykyiseen järjestelmään ja tuleviin sote-rakenteisiin, Ruskoaho kertoo.
Lääkkeisiin 3 miljardia
Lääkehuollon tavoitteena on mahdollistaa tehokas, turvallinen, tarkoituksenmukainen ja taloudellinen lääkehoito kaikille sitä tarvitseville. Lääkekorvausjärjestelmän tehtävänä on varmistaa, että potilaat saavat sairauden hoitoon tarvittavat avohoidon lääkkeet kohtuullisin kustannuksin.
Lääkekorvaukset ovat osa lakisääteistä sairausvakuutusta.
Vuonna 2016 lääkkeitä myytiin noin 3 miljardilla eurolla. Tästä avohuollon reseptilääkkeiden osuus oli noin 2,1 miljardia euroa. Lääkekorvauksia maksettiin noin 3,8 miljoonalle saajalle noin 1,41 miljardia euroa.
Selvityshenkilö Heikki Ruskoahon tukena toimi asiantuntijoita sosiaali- ja terveysministeriöstä, lääkkeiden hintalautakunnasta, Kelasta ja Fimeasta.
Ruskoaho aloitti selvitystyönsä lääkekorvausjärjestelmän kehittämistarpeista loppuvuodesta 2016.