Astun lauantaina iltapäivällä Kemin Sauvosaliin Kemin kaupunginorkesterin harjoituksiin. Pia Segerstamin sello soi täyteläisesti ja välillä saarnaavastikin Frank Bridgen Oration-teosta. Teosta johti isä Leif Segerstam. Kapellimestarin suulliset ohjeet ovat orkesterille niukat mutta tarkan määrätietoiset.
Teoksessa sello puhuu monologiaan. Niissä nousevat esiin säveltäjän pasifistiset ensimmäisen maailmansodan jälkeiset tunnelmat ja orkesteri tuo siihen omat tuntemuksensa.
Näillä tietämin Kemissä kuullaan tämän Bridgen teoksen kantaesitys Suomessa.
– Siinä koskettaa tunteiden edistyminen eri valoissa ja intensiteetillä. Kun tähän teokseen pääsee sisään, niin se avautuu aina entistä enemmän, solisti vakuuttaa.
Rauhan puhetta
Oration on tulkitsijoidensa mukaan rauhan puhetta. Vuonna 1932 Einstein ja Freud kävivät kirjeenvaihtoa asiasta.
– Mielestäni teoksessa on ikäänkuin kertomus siitä miten sodan tuomien tunteiden eläminen johtaa lopulta viimeiseen energiseen hengen taistoon fuugamaisessa osuudessa jossa ihmisen ymmärrys ja intelligessi, kulttuuri yhtyy rauhan hyväksi, joka on muun muassa se että sodan muistoa ei unohdeta.
– Eilen harjoituksissa eräs muusikko totesi, että Bridge kuulostaa välillä ranskalaiselta. On totta, että on lähes häkellyttävää miten esimerkiksi alkupuolella oleva kohta muistuttaa Dutilleux in ”tout en monde lointain” sellokonserton alkua. Akordi on lähes sama kuin Dutilleullä juuri ennen kromaattista terssiluritusta. On aika sattumaa, jos Dutilleux ei ole saanut vaikutteita Bridgeltä, kertoo Pia Segerstam.
Frank Bridge tunnetaan lähinnä Benjamin Brittenin opettajana ja mentorina.
– Brittenin musiikkia, jota rakastan, voisi ehkä kutsua paikoittain kovaksi, jopa herkätkin kohdat tuntee kuin tiukasti kapaloituna. siinä oleva henkeäsalpaava intensiteetti voi joillekin aiheuttaa jopa voimakasta pahaa oloa, kun happi loppuu. Bridgellä on taas on aina sävellyksissään lempeys mukanaan, tai musiikki hengittää ihmisen tahdissa, ottaa syleilevästi haltuunsa.
– Siinä koskettaa tunteiden ja muistikuvien läpi käyminen eri valoissa ja fantasioissa erilaisilla intensiteillä. Kun tähän teokseen pääsee sisään, niin se avautuu aina entistä enemmän, solisti vakuuttaa.
Vapaa säveltämään
Leif Segerstam täytti vastikään keväällä 75 vuotta. Vuonna 2012 alkanut kausi Turku filharmonian parissa päättyi keväällä tänä vuonna.
– Olen täysin vapaa nyt säveltämään. Suomessa kun ei voi hoitaa professuuriakaan enää 68 ikävuoden jälkeen niin ei voi opettaakaan, ja tällä hetkellä en ole kiinnitettynä mihinkään, vaikka olenkin Helsingin kaupunginorkesterin emeritus kapellimestari. Mutta jotain on tulossa, kerron siitä sitten, kun sen voi julkistaa, myhäilee suomalaisen musiikin gigantti partaansa perinteisen taiteilijakapakka Ankkurin kantapöydässään Kemissä.
Kemin kaupunginorkesterin konsertissa kuullaan ensiesityksenä Segerstamin viime vuonna sävelletty sinfonia numero 327 ”More Tonechooseries in the Finnish Indian Summer 2018”. Viimeisin on numero 335 on omistettu Turun juhlaviikkojen aikaan kuolleelle sisarelle.
– Gunillan kanssa rakastimme muun muassa Summertimea. Soitin sitä Turussa oransseilla pianoilla, joita oli pitkin kaupunkia. Ihmiset ympäröivät minut. Myöhemmin kuulin sisareni kuolleen juuri samaan aikaan.
Unelmat tulevat...
Leif Segerstam kertoo olevansa niin vapaaimpulsiivinen elämässä kuin partituureissaankin.
– Unelmat tulevat jos ovat tullakseen. Voisihan sen muotoilla niinkin, että Ku oli, kuoli. Ku olen, en kuole, pohtii mestari tyypilliseen tapaansa.
Kemin kaupunginorkesterin konsertissa kuulaan myös Sibeliuksen 7. sinfonia. Viisi vuotta sitten Segerstam vertasi sitä sinfoniaansa numero 269, joka on kuuden sivun mittainen, ja antaa säveltäjälleen tyypilliseen tapaan vapauksia rytmiikan, ja joskus muidenkin elementtien suhteen. Kesto on sama 22 minuuttia.
– Seitsemäs sinfonia päätyy re-do ja si-do eli se on tehty. Siinä on täten jätetty vapaamuurareiden merkki.
Maestron rakastettava tyytyväisyys välittyy myös lastenlasten taiteellisen osaamisen esittelyssä. Segerstamin suvun lahjakkuus ei ole katoamassa vaan on osa vahvaa suomalaista identiteettiä.
Leif Segestam
Kapellimestari, säveltäjä ja muusikko.
Sibelius-Akatemian orkesterinjohdon professori 1997–2013.
Toiminut kapellimestarina muun muassa Tukholman kuninkaallisessa oopperassa (1995–2000 ylikapellimestarina), Berliinin Deutsche Operissa, johtanut ylikapellimestarina myös Itävallan radio-orkesteria (1975–82), Radion sinfoniaorkesteria (1975–82), Rheinland-Pfalzin valtionfilharmoniassa (1983–89) ja sitten orkesterin elinikäinen ”Ehren Gastdirigent” ja Tanskan radion orkesteria (1988–95) ylikapellimestarina ja on nykyään orkesterin kunniakapellimestari.
Suomen kansallisoopperan johtajana vuosina 1973–1974 sekä kolme vuotta oopperan ylikapellimestarina.
Vuodesta 2012 Segerstam toimi Turun filharmonisen orkesterin taiteellisena johtajana ja ylikapellimestarina kevätkauden 2019 loppuun saakka. Lisäksi hän on Helsingin kaupunginorkesterin ylikapellimestari emeritus.
Säveltänyt nyt 335 sinfoniaa, viulukonserttoja, pianokonserttoja sekä lukuisia muita instrumentaalikonserttoja sekä runsaasti kamari- ja vokaalimusiikkia.
Pia Segerstam
Solistiesiintymisiensä lisäksi hän toimii nykyisin Montpellierin valtakunnallisen ooppera- ja sinfoniaorkesterin solistina Ranskassa jonka ohessa hän on myös aktiivinen kamarimuusiikko.
Hän on äänittänyt CD levyjä yhtiöille BIS, Ondine, Altarus, Phono Suecia ja aivan hiljattain on ilmestynyt kolmen CD:n resitaali,kustantajana Melism, jossa on koottu vuosien varrelta äänityksiä.