SDP julkaisi perjantaina linjauksiaan sote-uudistuksen tekemiseen. Puolueen mallissa luotaisiin niin kutsuttuja aluekuntia ja peruskuntia. Kuntalain pohjalta muodostuva aluekunta vastaisi perus- ja erityistason palveluiden järjestämisestä ja pääosin myös tuottamisesta. Peruskunnat voisivat tuottaa palveluja, jos asiasta sovitaan.
- Aluekunta olisi maantieteelliset rajat ylittävä toimija, jolla olisi demokraattisesti valittu valtuusto sekä yleispalveluvelvoite sote-palvelujen osalta, puheenjohtaja Antti Rinne kertoo STT:lle.
Aluekuntia tulisi Rinteen mukaan alustavasti 18 kappaletta.
Hallituksen esittämässä mallissa vastuu sote-palveluista siirtyisi kunnilta maakunnille, joita olisi 18 kappaletta. Lisäksi perustettaisiin viisi yhteistyöaluetta, jotka syntyisivät nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta. Maakunnilla olisi itsehallinto, joiden päättäjät valittaisiin vaaleilla.
SDP:n ehdotuksessa sote-palvelut rahoitettaisiin verovaroin, valtionosuuksin ja palvelumaksuin. Kaikki sote-rahat kulkisivat aluekunnan kautta. Se päättäisi palvelujen järjestämisestä ja rahojen käytöstä.
Merkittävimmät säästöt syntyisivät Rinteen mukaan esimerkiksi nykyistä tiiviimmän viranomaisten ja palveluja tarjoavien tahojen yhteistyön kautta.
- Päällekkäiset toiminnot poistuvat ja ihmisiin keskitytään kokonaisuutena, eli tuotetaan saumaton hoitoketju.
Aluekunta voisi halutessaan ostaa palveluja myös yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta, mutta julkinen sektori olisi keskiössä. Hallituksen mallissa yksityisillä palveluntuottajilla olisi paljon nykyistä suurempi rooli.
Rinteen mielestä SDP:n malli estäisi terveysbisneksen tekemisen verovaroin.
- Malli varmistaisi, että raha menee oikeaan tarkoitukseen eli palveluiden tuottamiseen ja sosiaalisen turvaverkon ylläpitämiseen.
Vaativinta hoitoa aluekunnat ostaisivat viideltä yliopistosairaalalta eli erityisvastuualueelta. SDP:n malli uudistaisi vain sote-palvelut, eli se ei ota kantaa maakunta- tai aluehallintoon.
SDP:n sote-malli
SDP:n mielestä hallitus on sivuuttanut sote-uudistuksen keskeiset tavoitteet ajamalla maakuntahallintoa ja markkinaehtoisuutta palvelutuotantoon. Puolue esittää omaa malliaan, joka rakentuisi 18:n niin kutsutun aluekunnan varaan.
Aluekunta olisi kuntalain pohjalta muodostettu toimija, jolla olisi myös yleispalveluvelvoite järjestää sote-palvelut.
Aluekunnat vastaisivat sote-palveluiden järjestämisestä sekä niihin liittyvien rahojen käytöstä.
Kun aluekunta tekisi järjestämispäätöstä ensimmäistä kertaa, sen pitäisi selvittää, onko joillain kunnilla ja millaisin edellytyksin mahdollisuus tuottaa palveluja.
SDP:n mallissa sote-uudistusta ei ole kytketty maakuntahallintoon.
Julkinen sektori olisi merkittävin palvelujen tuottaja, mutta palveluja voitaisiin ostaa myös kolmannen sektorin tuottajilta sekä yksityisiltä yrityksiltä.
Aluekuntaan muodostettaisiin demokraattisesti valittu valtuusto.
Ihmisten valinnanvapaus toteutuisi aluekunnan päättämien palveluntuottajien väliltä ja myös aluekuntien väliltä.