Sdp uskoo välien kokoomukseen olevan kunnossa, vaikka se johdon kesäkokouksessaan arvosteli kokoomusta voimakkaasti.
–Henkilötasollahan meillä on hyvät suhteet eduskuntaryhmien ja puolueen puheenjohtajien kesken, vaikka olemme eri mieltä asioista, sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoi.
Rinteen mukaan kysymys on nimenomaan mielipide-eroista.
–Haluamme kehittää ja uudistaa hyvinvointivaltiota. Meille se ei ole leikkaamista eikä palvelujen purkua kuten kokoomuksella.
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtmanin (sd.) mukaan ensi vuoden budjetin osalta näyttää siltä, että kokoomus on ottanut erittäin vahvan otteen hallituksessa.
–Viimeksi tänään on saatu lukea keskustan maakuntaedustajien tuskastuneita kannanottoja.
Lindtmanin mukaan politiikan päävaihtoehdot näyttäisivätkin olevan kokoomuksen malli ja sdp:n tarjoama vaihtoehto.
Sdp:ssä uskotaan puolueen nousun gallupien ykköseksi johtuvan pitkälti sen työryhmätehtailun tuloksena syntyneistä tulevaisuuspapereista.
–Tämän hallituksen aikana poliittinen valmistelu on tapahtunut hirveällä kiireellä ja kepeällä kädellä. Olen tullut kaipaamaan vanhaa komitealaitosta nykyaikaan tuotuna, Rinne sanoi.
Siinä asiantuntijat ja kansalaisyhteiskunta saataisiin hänen mukaan osallistettua uudella tavalla.
–Jos sdp:stä tulee hallituspuolue vaalien jälkeen, ja varsinkin jos tulee pääministeripuolue, tulemme vahvasti nostamaan valmistelun tasoa.
–Toivomme, että saamme muita puolueita mukaan siihen, että dynaaminen nykyaikainen komitealaitos saataisiin pystyyn, Rinne sanoi.
Keskiviikkona sdp julkisti osaamispolun vuoteen 2030, jolla se pyrkii haastamaan kokoomuksen koulutus- ja sivistyspolitiikassa.
–Tavoittelemme oppivelvollisuuden pidentämistä toiselle asteelle niin, että jokaisella nuorella on oikeus saada ammattikoulu- tai lukiopaikka, Lindtman sanoi.
Rinne muisti, että oppivelvollisuusiän nosto oli jo edellisen hallituksen ohjelmaan.
–Kun kysyt kuka vastusti, se oli kokoomus, hän sanoi.
Kansanedustaja Pilvi Torsti (sd.) esitteli tilastoja, joiden mukaan pelkän peruskoulun varassa olevien työllisyysaste on noin 30 vuodessa pudonnut 65 prosentista 43 prosenttiin.
Johtopäätös on se, ettei pelkän perusasteen varassa oleville nuorille enää ole töitä. Samaan aikaan suomalaisten koulutustaso on laskussa, sillä 25–34-vuotiaiden koulutustaso on heikompi kuin kymmenen vuotta vanhempien.
–Budjettiehdotuksessa on jälleen koulutukseen kohdistettuja leikkauksia 200 miljoonaa euroa aiempien päälle, demarit moittivat.