Pitkään natisseen Schengen-alueen sääntöjä yritetään muovailla uuteen uskoon. Saksa ja Itävalta ajavat sisärajatarkastusten enimmäiskeston venyttämistä kahteen vuoteen.
Nykyinen maksimiaika on puoli vuotta, joka tulee Saksalla ja Itävallalla täyteen maaliskuussa. EU-maiden sisäministerit eivät vielä perjantaina käynnistäneet muutoksen valmistelua, mutta puheenjohtajamaana toimivan Luxemburgin mukaan valmiutta pidennykseen on, jos tarve niin vaatii.
Samaan aikaan EU-komissio valmistelee Saksan ja Ranskan tuella esitystä, jolla rajavalvontaa Schengenin ulkorajamaissa keskitettäisiin yhteisen viranomaisen käsiin.
Muutostarpeita perustellaan sillä, että Kreikan rajojen vuotaminen on asettanut koko Schengen-alueen tulevaisuuden kyseenalaiseksi.
- Kreikka ei ole tehnyt omia velvoitteitaan eli hoitanut rajaansa kiinni ja tehnyt (turvapaikanhakijoiden) rekisteröintiä maassa, sanoi sisäministeri Petteri Orpo (kok.) Brysselissä, jossa sisäministerit olivat koolla.
Kreikka taipui kokouksen alla pyytämään hätäapua sekä Makedonian-rajalle siirtolaisten rekisteröintiin että rajavalvontaan Välimerelle. EU-maat ovat syksyn kuluessa hermostuneet Kreikalle siitä, että maa on toistuvasti kieltäytynyt pyytämästä apua.
- Ongelma on ollut koko ajan se, että jos jäsenmaa ei pyydä apua, sitä ei EU-sääntöjen mukaan voi sinne väkisin viedä.
Frontexille lisää lihaksia
Schengen-säännöt velvoittavat ulkorajamaita kuten Kreikkaa ja Suomea ottamaan vastuun yhteisen ulkorajan valvonnasta. Muut jäsenmaat voivat lähettää pyynnöstä apua.
Saksa ja Ranska haluavat EU:n rajavalvontavirasto Frontexille vahvemmat lihakset tulla hätiin. Ranska on puhunut yhteisestä rajavartiostosta, joka korvaisi kansallisten rajaviranomaisten tehtäviä. Kreikka sen enempää kuin Suomikaan ei ole tähän valmis.
- Suomi lähtee siitä, että jokainen jäsenmaa vastaa lähtökohtaisesti omista rajoistaan, Orpo sanoo.
Suomi kuitenkin edellyttää, että ulkorajamaan on pyydettävä apua tarpeen vaatiessa. EU-komissiolta odotetaan kuun puoliväliin mennessä esitystä, jolla Frontex voisi lähettää apujoukkoja ulkorajalle, vaikka avun kohteena oleva maa vastustaisi sitä.
- Kun jäsenmaa ei pysty tehokkaasti täyttämään velvollisuuttaan ulkorajojensa puolustamiseksi, Frontexin pitää voida korvata se, sanoi Saksan sisäministeri Thomas de Maiziere.
Ajatus on poliittisesti kiistanalainen, sillä oikeus vastata omista rajoista on oleellinen osa EU-maiden kansallista itsemääräämisoikeutta.
"Mini-Schengen" EU:n sisälle?
Saksan ajama ajatus sisärajatarkastusten venyttämisestä on ruokkinut puheita "mini-Schengenistä", jonka Saksa, Itävalta, Ruotsi ja Benelux-maat voisivat muodostaa nykyisen Schengenin sisään. Ajatuksen on nostanut esiin muun muassa Hollannin valtiovarainministeri Jeroen Dijsselbloem.
Ministeri Orpo pitää ymmärrettävänä kehitystä, jossa Euroopan sisälle muodostuu tarkemmin kontrolloitu alue. Hän lukee Suomen tähän alueeseen mukaan.
- Siellä, missä turvapaikanhakijat nyt liikkuvat, kontrolli lisääntyy. Liitän Suomen tähän alueeseen ilman muuta, koska turvapaikanhakijavirta on tullut meille hyvin voimakkaasti.
Orvon mukaan Suomen tehostetulla rajavalvonnalla on käytännössä sama vaikutus kuin sisärajatarkastuksilla.