Yli 40 kiloa laihduttanut Satu Siivola , 42, on hankalassa tilanteessa. Elämäntapamuutoksesta kertovaan juttuun tarvittaisiin ennen ja jälkeen -kuvia. Mutta mistä sellaisen ennen-kuvan saisi?
"Kun enhän minä halunnut, että minusta otetaan kuvia. En tosiaankaan!" Siivola sanoo.
Kuvissa tuntui tila loppuvan kesken. Samoin oli jalkaprässissä, johon Satu ahtautui helmikuussa 2015.
"Kyllä sinut sinne saatiin tungettua, mutta pois tuleminen oli vähän hankalaa!" personal trainer Isa Mursu nauraa.
Neljäkymmentävuotiaana Satu Siivola oli kahden aikuistuvan tytön äiti.
Elämässä oli kotiruokaa ja liikuntaa, mutta kuitenkin myös sen verran epäsäännöllisyyttä, että raskauskilot eivät olleet hävinneet mihinkään vielä viidenkääntoista vuoden jälkeen.
Päinvastoin, painoa oli enimmillään 118 kiloa.
"On minulla ollut salikorttiakin välissä, mutta ehkä elämäntilanne ei ole ollut oikea", Siivola pohtii aikaa ennen laihdutuspäätöstä.
Suurin ongelma oli ruoka. Eväitä ei aina jaksanut tehdä, ja silloin työpäivä kului pullan tai patukan voimalla.
Illalla mahdottomaan nälkään saattoi upota pussi juustonaksuja tai koko paketti ruispaloja.
Tilanne kuulostaa ruoka- ja laihdutusjuttujen perusongelmalta, mutta Siivolaa se ei juuri mietityttänyt.
"Ei sitä varmaan tullut ajateltua, kun oli kaikkea muuta. Kymmenen vuotta elettiin tyttöjen jalkapalloharrastukselle. Sen kyllä tiesin, että sipsipussit ja pitsat eivät kuuluisi jokaviikkoiseen ruokavalioon."
Painonpudotustoive liittyi ensisijaisesti terveyteen. Lisäksi Siivola hoksasi, että omille harrastuksille oli taas aikaa, kun lapset alkoivat jo itsenäistyä.
Helmikuussa 2015 hän teki personal trainerin kanssa kolmen kuukauden sopimuksen katsoakseen, miten käy.
Kun ohjaaja Isa Mursu kolmen kuukauden jälkeen kysyi, että mitäs nyt, Siivola vastasi, että katsotaan vielä vuosi.
"Heinäkuussa Isa vaati, että pitää olla joku painotavoite. Silloin oli lähtenyt 20 kiloa, niin päätin, että vielä toiset 20 kiloa", Siivola kertoo.
Urakan määränpää oli ystävänpäivänä 2016. Tavoitelukema hioutui tasalukuun, 75 kiloon.
"Olihan se ihan huipputunne, että pystyin siihen."
Alkuvaiheessa suurin työ oli tutustua uuteen ruokavalioon. Personal trainer teki Siivolalle ruokaohjelman, jonka mukaan piti syödä niin aamupalat, lounaat kuin iltaruoatkin.
Ruoka-aineet oli punnittava ja annoskokoa ei saanut valita.
"Mies sanoi jälkikäteen ajatelleensa, että ei tuo kyllä kahta viikkoa pidempään tuota vedenjuontia ja ruokien punnitsemista jaksa", Siivola nauraa.
Vaikka Siivola nieleskeli ruokavalion äärellä hetken, mieli ei tehnyt perääntyä. Ruoat olivat arkisia kotiruokia, tosin ilman rasvaisia kastikkeita ja leipiä. Ohjaajan mukaan leipä jätettiin kokonaan pois, koska se oli Siivolan ruokavalion suurimpia ongelmia.
"Päädyin siihen, että teen itselle ruoat erikseen ja perheelle erikseen. Itselle tein yleensä neljästä–kuuteen ruokaa kerralla valmiiksi."
Työpaikkaansa Siivola kiittää siitä, että elämäntapamuutokselle annettiin sijaa ja tsemppiä.
Tarvittaessa työvuoroja rukattiin ohjattujen liikuntatuntien vuoksi. Lisäksi hän sai huolehtia siitä, että ehtii syödä 3–4 tunnin välein.
"Aina kun ilmoitin, että minulla olisi nyt ruoka-aika, joku muu tuli kassalle siksi aikaa", tavaratalo Hovimäellä työskentelevä Siivola kiittelee.
Painonpudotusohjelma loppui tämän vuoden helmikuussa. Toistaiseksi into liikkumiseen ja terveelliseen ruokavalioon on pysynyt.
Koska tavoite ei ole enää kiloissa, Siivola arvelee, että seuraavaksi se voisi olla urheilusuorituksissa.
"Kyllä minä kuitenkin aika kilpailuhenkinen olen. Kyllä varmasti jotakin tulee. Katsotaan", hän vihjaa.