Etelä-Kaukasiassa sijaitsevassa Georgiassa on juhlittu tänään satavuotista itsenäisyyttä.
–Tämä on hyvin tärkeä päivä meille. Me olemme nuori sukupolvi, ja meille on tärkeää tuntea itsemme riippumattomiksi ja vapaiksi, tbilisiläinen Ekaterine Odinsson sanoo.
Itsenäisyyden aukiolla maan pääkaupungissa Tbilisissä pidettiin virallisia puheita. Tbilisiläisiä tungeksi aukion reunoilla heiluttaen minikokoisia punavalkolippuja ja sotilasryhmittymät hikoilivat tiiviissä ryhmissä paahtavan iltapäiväauringon alla.
Georgiaan oli kutsuttu vieraiksi Viron, Latvian, Liettuan, Puolan ja Tsekin johtajat. Ne ovat maita, jotka myös juhlivat tänä vuonna sadan vuoden itsenäisyyttä ja joiden historiassa on paljon yhteistä suhteissaan Venäjään.
Myös Suomi sai kutsun. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö puhui lauantaina itsenäisyyden aukiolla heti EU-komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin jälkeen. Puhe näytettiin Georgian televisiossa suorana georgiaksi käännettynä.
Georgialaiset ihailevat avoimesti Suomea, sillä Suomella on jotain sellaista, mitä Georgialla ei. Kun Suomi itsenäistyi, se myös piti itsenäisyyden.
Georgian itsenäisyys kesti ainoastaan kolme vuotta, minkä jälkeen Neuvostoliitto vyöryi Georgiaan 1921 ja valtasi sen. Georgia julistautui itsenäiseksi toisen kerran vasta vuonna 1991.
Raja-alueiden ratkaisemattomat konfliktit
Georgian ja Venäjän välit ovat edelleen nihkeät.
Yhteiseloa vaikeuttavat ennen kaikkea ratkaisemattomat konfliktit Abhasiassa ja Etelä-Ossetiassa. Alueista on kiistelty ja niistä on käyty sotaa.
Viimeisin, viiden päivän sota, käytiin vuoden 2008 elokuussa, jolloin Georgia soti Venäjää ja sen tukemia eteläossetialaisia ja abhasialaisia separatistejä vastaan. Tulitauon jälkeen Venäjä tunnusti Abhasian ja Etelä-Ossetian itsenäisiksi. Georgia pitää niitä edelleen osana maataan.
Sotien ja konfliktien tuloksena Georgiassa asuu 240 000 maan sisäistä pakolaista surkeissa olosuhteissa: pakolaisleireillä tai rappeutuneissa kerrostalokeskittymissä.
Konfliktialueita leimaavat jatkuvat rajanylityskiistat ja pidätykset. Etelä-Ossetiassa on 19 venäläisten varuskuntaa, Abhasiassa kolme. Molemmilla on ainoastaan muutama, virallinen rajanylityspiste. Euroopan unionin tarkkailujoukot (EUMM) partioivat alueilla päivittäin.
Tasapainoilua Euroopan ja Venäjän välissä
Georgian ja Venäjän välisiä suhteita kiristää myös Georgian pyrkimys EU:n ja sotilasliitto Naton jäseneksi.
Georgia on Kaukasuksen eurooppalaismielisin maa, joka janoaa EU:n jäseneksi. EU:n liput liehuvat niin maaseudulla kuin kaupungeissa. Kansasta 70 prosenttia kannattaa EU:n liittymistä.
Yksi merkittävä askel Euroopan suuntaan tehtiin viime vuonna, kun Georgialle myönnettiin täysi viisumivapaus EU:n alueelle. Georgialla on myös vapaakauppasopimus EU:n kanssa.
Georgia on tehnyt paljon uudistuksia päästäkseen eteenpäin EU-jonossa. Erityisesti korruption suhteen Georgiassa on tapahtunut valtavaa edistystä.
–Aiemmin valtoimenaan rehottavan korruptio on vähentynyt radikaalisti, kertoo Margarita Akhvlediani .
Akhvlediani on kaukasialaisen nettimedian Go Group Median ohjelmajohtaja.
Korruptiota vastaan alettiin työskennellä kymmenkunta vuotta sitten. Ensin annettiin potkut vanhemman sukupolven, korruptioon tottuneille poliiseille. Heidän sijalleen palkattiin nuorempia, jotka opetettiin uusille tavoille. Tällä hetkellä Georgia pärjää korruptioindeksissä hyvin.
Mutta Venäjä ei katso Georgian eurooppalaismielisyyttä hyvällä. Yksi sen aseista georgialaisten Eurooppa-lojaalisuuden rikkomiseksi on käydä informaatiosota valeuutisten ja propagandan keinoin.
–Venäjä haluaa sanoa georgialaisille, että ”Me rakastamme teitä, tulkaa meidän puolelle, Eurooppa on paha”, tiivistää Akhvlediani.
Akhvledianin mielestä Eurooppa ei palkitse Georgian kehitysyrityksiä tarpeeksi. Venäjä sen sijaan ei aseta Georgian kehittymiselle mitään ehtoja. Akhvledianin mielestä uhkana saattaa olla se, että Georgia kyllästyy yrittämiseen ja lähtee Turkin tielle.