Suomen vanhin luonnonsuojelualue, Mallan luonnonpuisto, täyttää sata vuotta. Tasalukua juhlitaan tänään Kilpisjärvellä. Luvassa on muun muassa seminaari ja opastettu retki Pikku-Mallalle.
Mallan "löytäjänä" pidetään Muoniossa asunutta metsänhoitaja Justus Montellia. Hän teki aloitteen Mallan suojelemiseksi. Montellin toive toteutuikin jo Venäjän vallan aikana 1916. Luonnonpuistoksi alue muuttui 1938.
Malla on arvokas osa Lapin luontoa ja jälkipolvet voivat kiittää "etelän luonnonsuojelijaa", Justus Montellia, kyvystä nähdä kauas.
Kysymyksessä on sama Montell, jonka nimeä kantava maja on Pallastunturilla noin kolmen kilometrin päässä Vuontisjärvestä. Saksalaiset polttivat majan sodassa, mutta samalle paikalle rakennettiin myöhemmin uusi Montellin mukaan ristitty maja.
Mallan luonnonpuiston nähtävyyksistä kauimmas näkyvät tunturit Iso-Malla ja Pikku-Malla. Luonnonpuisto tunnetaan myös Kitsiputouksesta ja puiston länsilaidalla olevasta kolmen valtakunnan rajapyykistä.
Mallan rinteillä kasvavat muun muassa lapinalppiruusu, jääleinikki, tunturikallioinen ja tunturikatkero. Mallan luonnonpuiston uudessa, juhlavuodeksi kunniaksi tehdyssä tunnuksessa pohjoista luontoa edustavat tunturisiilikäs ja jääleinikki.
Montell teki aloitteen alueen suojelemiseksi, koska hän biologina huolestui polttopuiden hakkaamisen vaikutuksista kasvistoon. Montellia huoletti myös porojen laiduntaminen tuntureiden rinteillä. Montellin mielestä porot piti häätää muille tuntureille (LK/PS 13.8.).
Polttopuuta tunturin rinteestä ei ole viime vuosikymmeninä hakattu, mutta porojen laiduntaminen on yhä yleistä. Tutkijoiden mukaan porot ovat pienentäneet muun muassa jääleinikkikantaa.
Luonnonpuiston säännöt kieltävät porojen laiduntamisen puistossa, mutta porot palkivat puistossa vuodesta toiseen. Poromiesten mukaan Malla on tärkeä alue poroille tiettyinä aikoina vuodesta.
Metsähallitus on suhtautunut poro-ongelmaan pitkämielisesti, mikä on ärsyttänyt osaa suojeluväestä. Kiistan kärjistäminen saattaisi kuitenkin nostaa esille myös sen, millä oikeudella valtio pyrkii määräämään Mallan ja ylipäätään pohjoisen maiden kohtalosta. Saamelaisporomiehillä saattaa olla perusteltu mielipide siihen, kenen maasta lopulta on kysymys.