Sáp­me­laččaid re­nesán­saolm­moš, Samuli Aikio, deavdá odne 80 jagi

Ovtta bargomátkkis Sámis bláđestallen Samuli Aikio girjehildu Ohcejogas. Suoma báktesárgumiid dutki Pekka Kivikäsa girjjis lei oamastančálus ja giittus oktasašbarggus jagiid mielde. Sibirjálaš Juri Sergejevič Rytheu dearvvahii iežas kollega girjjis álgosiiddus. Samuli Aikio eallinbargu lea sámi kultuvrra, sámegiela ja kulturárbbi surggiin vearditmeahttun. Viiddis álbmogiidgaskasaš oktavuođat muitalit das fámolaš gielain.

Luobbal Sámmol Sámmol , virggálaš namain Samuli Aikio, riegádii 11.5.1937 Ohcejogas dálon Samuli ja dálueamit Kaarin Sofia Aikio bearrašii. Eatnigiellan son hállá davvisámegiela. 1930- ja 1940-loguin bearaš hágai ealáhusa luonddus. Guhkes luomevuovdinmátkkit Ruoŧa beallái eai dan áiggi sámeservodagas lean imašlaš dáhpáhusat.

Jo árra eallimisttis Sámmol sáddejuvvui Helssegii oahpu gazzat. Son váccii oahpposkuvlla Helssega Munkkiniemis, ja válddii suoma-ugralaš álbmotdiehtaga ja gielladutkamuša oahpu Helssega universitehtas gos son čađahii filosofiija kandidáhta dutkosa. Daid jagiid Sámmol ságastalai áŋgirit T.I. Itkoneniin , Karl Nickuliin ja eará ’golleáiggi’ sámiid dutkiiguin, ja lagas ustibiid gaskka lonohallon jurdagiid šattut vuhttojit čađat Sámmola maŋit dieđalaš barggus. Seamma láhkai maiddái oktasašbargu ovdamearkan Robert Crottet’n ja Áillohaččain duddjui su jurddašeami.

Sámmola bargobálggis doalvvui su jorgaleaddjin, doaimmaheaddjin ja dutkin. Bargobáikin lei vuos 1960-logus ođasdoaimmahat Suomen tietotoimisto . Maŋŋelis son barggai earret eará Sabmelaš-bláđi oaivvedoaimmaheaddjin, Helssega universitehta assisteantan, Sámi instituhta ja Ruovttueatnan gielaid dutkanguovddáža dutkin, ja máŋgga earáge dieđalaš doaimmas. Maiddái veahkkeprofessuvra Oulu universitehta sámedutkamušas lei váikkuheamen dasa, ahte seamma universitehta humanisttalaš dieđagoddi juolludii sutnje gudnedoaktára árvonama 1998.

Sámmola eallinbarggu árvvusatnima álbmogiid gaskkas lasihedje maiddái oahppo- ja bargomátkkit Sámi olggobeallái. Son jođii earret eará Estteeatnamis, Sovjetlihtus, Kiinnás, Kanadas, Irlánddas, Uŋgáris ja Englánddas; maŋimuš jagiid son lea gussostallan báskaálbmoga, ja maiddái jorgalan báskalaš poesiija sámegillii.

Go geahčada Sámmola eallinbarggu diehtaga ja kultuvrra olis, sáhttá earuhit guokte beali. Su materiálaid vuođul leat ollu dábálaš boasttogáttut ja -jáhkut sámegiela, sámiid kultuvrra, árbevieruid ja eallinvuogi birra sáhttán njulgejuvvot kultuvrra guoddi geahččanguovllus. Sámegirjjálašvuođa mearkabargu Skabmatolak – Tulia kaamoksesta jagis 1974, viiddis báikenammadutkamušat, Johan Turi girjjiid jorgalusat, logit giella- ja kultuvradieđalaš ávnnasčoakkáldagat ja dieđalaš artihkkalat duiskka-, ruoŧa-, suoma-, eaŋgalasgillii ja earáge gielaide – buot dat leat buktán dehálaš dieđuid sámiid birra.

Muhto dehálamosat leat datte Sámmola sámegielat duojit. Ovdamearkan Ruoŧa Sámis son lea gohčoduvvon “Sámeeatnama muitun”. Dát oidno bures das, mo Sámmol máhttá sárgut viiddis historjjálaš oppalašgovaid, ja nuppe dáfus dárkilit dulkot smávimusge báikkiid namaid.

Go Sámmol čállá sámegillii , de son čállá ovddemužžan iežas olbmuide, sámiid iežaset historjjás ja áššiin. Sámi historjjá klassihkkár Olbmot ovdal min lea seammás olles álbmoga historjá. Girji čájeha dan, mo sámit leat máŋgga deaddaga vuolde oktanaga ceavzán. Duosttan gohčodit Sámmola sápmelaš renesánsabargin. Son lea moderniseren šattuid ja elliid sámegielat namahusaid. Sámmol dulko dieđalaš dárkilvuođain ja kritihkain – iežasge árpmitkeahttá – dološáiggi gielaid ja álbmogiid bázahusaid báikenamaid duogábealde. Son lea čájehan sápmelaččaid dološhistorjjá ja mátkki Fennoskandiija čađa šiittekeahtes vugiin. Dát máŋgga dieđasuorggi guorahallan sárgu čielga gova eamiálbmoga vássánáiggis, ja seammás gomiha máŋga historjáčilgehusa, mat leat válddi sajádagas čállojuvvon. Sápmelaš kultuvrahistorjjás lea dehálaš – kánske buot dehálamos – sadji, go geahčaduvvo vaikkoba dálá Suoma geográfalaš guovlu. Sápmelaččaid iešráđálaš siiddat, ja eandalii daid rájáid guorahallan, leamaš guovddážis Sámmola historjjálaš dulkomiin. Seammás son lea arvvosmahttán nuorat buolvvaid sámiid oahpásmit boares goahte- ja gieddesajiin, luonddus, ovttas luondduin, vai maiddái eatnamat bisuhivčče kultuvrra joatkevašvuođa.

Maiddái máŋggat Sámmola vieljain ja oappáin leat bargan viiddis eallinbarggu, iešguhtege iežas láhkái, sámiid kultuvrra ja iešráđálaš eallima ovdii. Mánnávuođa ruovttubirrasa luondduealáhusat ja Ohcejoga árgabeaivi leat buktán Sámmolii máhtu dulkot dieđalaš materiálaid sápmelaš servodaga nuppástuvvi árgaeallima olis. Kultuvrra ja giela sturrodaga mihttun ii sus goassege leamaš hálliid lohkomearri – kosmopolihtta lea ruovttus sihke báskaálbmoga divttaid ja klassihkalaš deavsttaid guoras. Kultuvrrain lea, juohkehaččas sierranassii, iešárvu – čábbodat iešiehčanassii.

Leage muttát, ahte meaštára 80 jagi šaddanbeaivvi oktavuođas almmustahttojuvvo su ođđasamos girji, mii gieđahallá davvisámegielat guovllu báikenamaid, sámegillii dieđusge. Professor Ánte Aikio , Sámmola bárdni, fas joatká deahtta barggu giella- ja báikenammadutkamušain.

Čálli lea doseanta Nuorta-Suoma universitehtas ja mielde OSK Lumimuutosis