Suoma Sámediggi lea sádden Norgga ja Ruoŧa Sámedikkiide reivve, mas dat evttoha ráđđádallagoahtit aktasaš sápmelašmeroštallamis, muitala SVT Sápmi. Aktasaš sápmelašmeroštallan, man Suoma Sámediggi lea evttohan, boađálii oassin Davviriikalaš sámesoahpamuša.
Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio oainnu mielde dat buvttálii lasseárvvu ja symbolalaš mearkkašumi soahpamuššii. Sanila-Aikio mielas aktasaš sápmelašmeroštallan nannelii buot sámiid sajádaga.
- Lea hirbmat dehálaš, ahte mis lea oktasaš vuođđu vai dát riikkaráját eai doalvvo min servodagaid iešguđet guvlui. Dat maiddái dovddastivčče sámi iešmearrideami, son dadjá.
Earret eará Sámiráđđi lea gáibidan guhká aktasaš sápmelašmeroštallama, muitala SVT Sápmi. Davviriikalaš sámesoahpamuš ii dálá hámis sisttisdoala sápmelačča meroštallama, iige Sámediggi leat vel evttohan sisdoalu aktasaš meroštallamii. Sámesoahpamuša ráđđádallamat joatkašuvvet dán mánus.
Norggas ja Ruoŧas sápmelašmeroštallan vuođđuduvvá dušše giellakriterii. Suomas giellakritera lassin lea jagi 1995 rájes leamašan lappalaškritera dehege buolvaduvvan eanan-, vearro- dehe heaggagirjjiide lappalažžan merkejuvvon máttarvánhemis. Eanangirjjit maidda leat merkejuvvon lappalaččat leat dollon álo 1500-logu rájes.
Suomas alimus hálddahusrievttis (AHR) lea loahpalaš váldi dohkkehit ohcci sámedikki válgalogahallamii. Jagis 1999 AHR dulkui, ahte ohcci buolvaduvvan lappalažžan merkejuvvon olbmos ii sáhte mannat guhkeleappui go giellakritera.
Jagis 2011 AHR mearridii goitge dohkkehit ohcci válgalogahallamii nu dadjon ollislaš guorahallama vuođul, mas oktan ággan lei, ahte dát ohcci buolvaduvai jagi 1825 eanangirjái lappalažžan merkejuvvon olbmos. Jagis 2015 AHR jotkkii dainna jagi 2011 dulkonlinjjáin ja dohkkehii válgalogahallamii earret eará ohcci, gii buolvaduvai jagi 1739 eanangirjái lappalažžan merkejuvvon olbmos.
Ehdotus yhteisestä määritelmästä
Suomen Saamelaiskäräjät on lähettänyt Norjan ja Suomen saamelaiskäräjille kirjeen, jossa se ehdottaa neuvottelujen aloittamista yhteisen saamelaismääritelmän säätämiseksi.
Määritelmä tulisi osaksi Pohjoismaista saamelaissopimusta. Sopimusluonnokseen ei nyt sisälly saamelaisen määritelmää.
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikion mukaan yhteinen määritelmä toisi lisäarvoa ja symbolista merkitystä sopimukseen.