Eurooppaministerit saavat yleensä astella kokouksiinsa rauhassa, ilman toimittajien isoa vastaanottokomiteaa.
Tiistain kokoukseen, joka sattui olemaan myös eurooppaministeri Sampo Terhon ensimmäinen, oli ladattu poikkeuksellisen paljon odotuksia.
Asialistalla oli Puola ja sen huolestuttava oikeusvaltiokehitys. Puolan nouseminen eurooppaministerien käsiteltäväksi oli jo sinänsä viesti siitä, että EU-maat ottavat maan tilanteen vakavasti. Komission ohella huolensa esittivät nyt myös hallitukset.
Terho kertoi käyttäneensä useiden ministerikollegoidensa tavoin puheenvuoron, jossa hän korosti oikeusvaltioperiaatetta.
– Hyvää ja avointa (keskustelua). Tuli selväksi, että jäsenmaiden kesken ei ole mitään tabuja, Terho kertoi kokouksen jälkeen.
Oikeusvaltion periaatteista vastaava komissaari Frans Timmermans kertoi, että laaja enemmistö jäsenmaista tuki sitä, että komissio jatkaa vuoropuhelua Puolan kanssa.
– Pöydän ääressä oli vankka yhteisymmärrys siitä, että lain kunnioittaminen on yhteinen etu ja velvollisuus.
Puolalaisministeri Konrad Szymanski toisti Varsovasta usein kuullun kannan, että maassa kunnioitetaan eurooppalaisia arvoja ja oikeusvaltioperiaatetta. Keskustelu oli hänestä enemmän poliittista kuin juridista.
Komissio käynnisti viime vuoden alussa arvioinnin Puolan oikeusvaltiotilanteesta. Huolena on ennen kaikkea se, että hallitus on rajoittanut perustuslakituomioistuimen toimivaltaa eli käytännössä sen mahdollisuuksia arvioida uuden lainsäädännön perustuslainmukaisuutta.
Terho lupaa EU-kantansa kahden vuoden päästä
Eurooppaministerien rooli kasvaa, kun Britannian eroneuvottelut kesällä alkavat. Käytännön neuvotteluvastuu on komissiolla, mutta ministerit antavat sille neuvottelumandaatin.
Suomalaistoimittajien päällimmäisenä kysymyksenä tiistaina olikin, kannattaako Terho Suomelle Britannian tietä.
Terho sanoi, että hänellä ei ole vielä kantaa siihen, pitäisikö Suomen erota EU:sta. Hän lupaa kertoa mielipiteensä kahden vuoden päästä.
Terho on sanonut olevansa valmis kansanäänestyksen ajamiseen, jos perussuomalaiset niin päättävät ennen seuraavia eduskuntavaaleja vuonna 2019.
– Minulla ei ole varmaa kantaa siitä, tulisiko näin tehdä, vaan meidän pitää muodostaa kanta yhdessä.
Kansanäänestyksen järjestäminen olisi hänestä joka tapauksessa järkevää jossain vaiheessa, koska esimerkiksi hänen oma ikäluokkansa ei päässyt vuoden 1994 kansanäänestyksessä vielä äänestämään.
– Pitkällä aikavälillä puhuen pidän aivan erinomaisen tärkeänä, että EU-jäsenyydestä äänestetään joka tapauksessa jossain vaiheessa.