Sámiráđi árktalaš birasossodaga jođiheaddji Gunn-Britt Retter lea hirpmástuvvan dáđvesonahatepidemiijas nenetsaid guovllus Jamalnjárggas Sibirijá guovllus Davvi-Ruoššas.
- Dat čuohcá nu garrasit dáidda olbmuide. Ii dušše buozalmasvuođa dihte, muhto maiddái ekonomalaččat. Bohccot leat sin opmodat, nu dat čuohcá garrasit sin ekonomijái ja sin eallimii. Dat lea issoras dáhpáhus, Retter dadjá Yle Sápmái.
Dáđvesonahaga njoammuma aktan sivvan eahpidit báhkka dálkkiid ja jikŋon eatnama dehege girssi suddama.
- Mun lean duođaid suorganan, ahte dálkkádatrievdamis lea dákkár váikkuhus. Go eananjiekŋa suddá, nu dákkár bahás buohccevuohta maid ealáska, muitala Retter.
Epidemiija lea goddán jo 2 300 bohcco ja ovtta máná. Máŋggat logit olbmot leat buohcceviessodivššus dávdda dihte.
Dávda leat maŋemusat dihtton guovllus jagis 1941. Dáđvesonahatbakteara sáhttá seailut jikŋon eatnamis badjel 70 jagi.
Sámiráđi árktalaš birasossodaga jođiheaddji Gunn-Britt Retter oaivvilda, ahte dološ gálduid ja árbevieruid fertelii váldit buorebut vuhtii, vai ii šatta vuohon dákkár bomba.
- Olbmot dan guovllus leat várra diehtán ja hállan dan birra, ahte dieppe lea leamašan diekkár dávda, nu sii leat máhttán garvit daid guovlluid. Boares olbmot leat hállan daid birra ja sii muitet dan dáhpáhusa, ahte bohccot ja olbmot leat buohccán, nu sii leat garván dan báikki, Retter muitala.
Retter dadjá, ahte mii sáhttit oahppat dáđvesonahatepidemiijas.
- Lea hui dehálaš guldalit dan dieđu, mii olbmuin lea ja luohttit dasa. Dan galgá maid doallat ealásin buolvvas bulvii, vai olbmot garvet dákkár báikkiid. Galggašiige gulahallat olbmuiguin, ahte leatgo dakkár báikkit lasi, mas sáhttá leat dakkár bomba.
- Árbevirolaš diehtu lea dehálamos, mii eat sáhte badjelgeahččat dan, lohká Retter.
"Perinnetiedosta pitää oppia"
Saamelaisneuvoston arktisen ympäristöosaston johtaja Gunn-Britt Retter sanoo säikähtäneensä sitä, että ilmastonmuutos voi aiheuttaa Jamalin Nenetsian kaltaisia pernaruttoepidemioita.
Hän uskoo, että paikalliset ihmiset muistavat millä alueilla pernaruttoa on viimeksi esiintynyt 40-luvulla.
Retterin mielestä epidemia osoittaa, että perinnetietoa pitää säilyttää ja siitä pitää oppia.